Olen elämäni aikana hoitanut ja omistanut kaikenlaisia maatiaiskotieläimiä hevosesta ja lehmästä mehiläisiin. Jos minun pitäisi valita näistä minun sielunmaisemani eläin, olisi se ehdottomasti lammas, ehkä juuri kainuunharmas. Saan lampaista lempeää voimaa ja parantavaa lämpöä. Kun minua paleltaa fyysisesti tai henkisesti, kietoudun villaan. Se lämmittää ja lohduttaa.
Tänä kesänä olen saanut hoitaa ja valokuvat värikästä Saramon lampailta lainattua katrastani.
Lampaiden paimentaminen on mukavaa ja kevyttä kesätyötä, kun aidat ovat kunnossa. Kortelahdessa on rantalaitumella verkkoaitaus, joka on nyt lepovuorossa. Rinnepelto aidattiin kolminkertaisella sähköaidalla. Lampaat ovat pysyneet siinäkin hyvin. Kerran koirat säikyttivät ne aidasta. Lampaat kuitenkin turvautuivat minuun ja ne sai hyvin palautettua aitaan.
Lampaat kauniilla työmaallaan.
Kesäkuu on ollut sateinen. Ranta-aitauksessa on lampaille katos. Rinneaidassa lampaat valitsivat katokseksi kaksi sankkaa lehtikuusta. Maa kuusien alla onkin pysynyt melko kuivana sateista huolimatta.
Varhainen kesäaamu sateisen yön jälkeen.
Kesän kuvaan ja kerään voimia syksyn urakkaan. Syksyn aikana on tarkoitus kirjoittaa tekstit tulevaan lammaskirjaan.
Onneksi en ole urakassa yksin. Toiseksi kirjoittajaksi lammaskirjaan tulee ystäväni, lammas- ja maisemanhoidon asiantuntija Jukka Tobiasson Ahvenanmaan Brändöstä. Hänellä on kolmen vuosikymmen kokemus lampaiden hoidosta Turunmaan saaristossa.
Kirjan työnimenä on "Tuku, tuku lampaitani, pienlampurin lammaskirja" . Kirja on suunnattu aloitteleville lammasharrastajille, kesälampaiden hoitajille, maatiaisharrastajille , villasta ja maisemanhoidosta kiinnostuneille ja kaikille eläinystäville. Kirjasta pitäisi löytyä selkeä, asiantunteva vastaus lampaiden hoitoon karitsoinnista teurastukseen, ruokintaan ja muihin lampurin arkisiin ongelmiin. Lisäksi kirjassa esitellään suomalaiset maatiaislammasrodut, lampaan lihan, villan ja turkiksen hyödyntäminen sekä lampaiden työtä maisemanhoitajana ja hoivaeläimenä.
