perjantai 20. heinäkuuta 2018

Täydenkuun karhupennut saivat nimet



Täydenkuun karhupentujen eli Zinaidan Lunan ja Poropeukalon Sokeri-Jussin  jälkeläiset ristittiin  karhun nimien mukaan.  Ennen muinoin uskottiin, ettei karhun nimeä sovi sanoa ääneen. Juha Pentikäisen Karhun kannoilla-kirjasta löytyy satoja peitenimiä karhulle.  Sieltä oli hauska poimia sopivat nimet Lunan pennuille.
Kolilla tämä kesä on ollut helteen lisäksi myös karhujen kesä. Niitä on liikkunut useampiakin Kolin kansallispuiston alueella. Pentujen syntymäaikoihin yksi karhu hajoitti roskikseni sisällön. Myöhemmin ammuttiin nuori naaraskarhu puuhun "hätätapauksena"  Hattusaaressa. Liekö ollut sama karhu, mikä liikkui Kortelahden tiellä.
Toivotaan, että Kolin metsiin sopii niin karhut kuin ihmisetkin koiriensa kanssa. Uskon, että jos ajattelemme niin, että metsä on karhun koti ja ihmiset ovat siellä kylässä, tilaa ja sopua löyyy molemmille.


Lunalla on iso urakka vinhasti kasvavien pentujen ruokkimisessa.


On nimienkin keksimenin melko haasteellista. Varsinkin, kun pennut ovat niin samannäköisiä.


Nimien antaminen on kuitenkin yksi kasvattajan juhlahetkistä. Saan laittaa luovuuteni liikkeelle ja pennut alkavat erottua yksilöinä. Lunan haltija Sanna oli avustamassa.


Tytöt odottavat, mitkä nimet ne saavat.




Pilvipolun  Metsänkultarinta







 Pilvipolun Metsänomena




Pilvipolun Metsänhippa




Mustat ( tai melkein mustat) pojat


Pilvipolun Metsänaikapoika




Pilvipolun Halliparta




Riistanväriset pojat


Pilvipolun Metsänkultaherra




Pilvipolun Metsänpekko






Pilvipolun Metsänkultakämmen




Kultaherra haluaa syliin


Ristiäisten kunniaksi pennut saivat maistella vähän kermaviiliä ja naudanjauhelihaa. Mutta parasta on vielä emonmaito.

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Hellevaroitus!







Tämän hellekesän suosituin paikka Kortelahdessa on ollut  saunaranta ja Käränkälampi. On niin kuumaa, että kohta vuohet ja kissatkin  uivat.





Aamuruuhkaa saunapolulla






Välillä tunteetkin vähän kuumenevat..


Huuru on vielä pomo, mutta Nipen  itsevarmuus kasvaa yhdessä koon kanssa.


Luna ja pennutkin ovat jo päässeet  saunarantaan. Tosin ihan omassa rauhassa, koska Luna suhtautuu hieman epäillen liian tuttavallisiin kissoihin, kukkoon ja muuhun Kortelahden väkeen. Se keskittyy pentujen hoitoon ja suojeluun. Ilman pentuja ulkoillessaan se on jo kissojen kaveri ja kanatkin ohitetaan rauhallisesti.


Kaksiviikkoiset pennut alkavat kerätä kokemuksia ja pöpöjä tulevaan elämään ja vastutuskyvyn luonnolliseen kehittymiseen ymäröivästä maailmasta.


Koirat vilvoittelevat  vedessä kahlaillen.


Minä uin monta kertaa päivässä. Omassa lahdukassa saa uida kaikessa rauhassa nakuna. Vaikka minulla onkin tunne, että minua tuijotellaan.




Sonnipojat ovat siirtyneet rantalaitumelle, kun aita saatiin vihdoin valmiiksi. Täällä maisemanhoitourakkaa riittääkin varmaan loppukesäksi  rantaruovikossa ja niityllä.




Iltapäivällä kaikki etsivät viileitä  paikkoja siestan viettämiseen. Sekä vuohien että vasikoiden laitumella on runsaasti puita, joiden varjossa on hyvä levätä.  Kaikkien laitumien läpi virtaa puro, joten raikasta vettä on aina saatavilla.
Sisälläkin on miellyttävän viileää. Vanha hirsitalo ei lämpiä kovin herkästi. Nyt kuitenkin helteiden jatkuessa viilennän taloa ilmalämpöpumpulla. Hellevaroituksesta huolimatta Kortelahdessa nautitaan kesäpäivistä. Aamut ulkoillaan ja päivällä levätään.


torstai 5. heinäkuuta 2018

Maatiaiskaverit


Kesäpäiväni kuluvat rattoisasti- toivottavasti- maatiaiskavereideni seurassa. Aamuisin päästän kanat ja vuohet vapaaksi seurustelemaan pihaan kanssani.  Kissatkin tulevat heti paikalle.


Huuru ja Nippe ovat ystäviä. Välistä pitää kuitenkin veljellisesti painiskella. Nippe suhtautuu ihmisiin  ujosti, mutta  reipastuu koko ajan.


Huuru haluaa tutustua kaikkiin.  Moi Liinu!


Sulevi yrittää säilyttää arvokkuutensa, vaikka vähän jännittää. Hella luottaa Suleviin.


Mitäs Maija on saanut aamupalaksi?


Koiria vuohet vielä aristelevat. Siksi toistaiseksi Mansi ja Unna ovat saaneet tutustua vuohiin aidan toiselta puolen.


Luna-mammalla on 8 pentua. Luna on sijoitusnarttuni, joka tuli Kortelahteen synnyttämään ja hoitamaan pennut luovutusikään. Luna ei ole tottunut kotieläimiin. Mukavasti se on tehnyt tuttavuutta kissojen, vuohien ja vähän kanojenkin kanssa.


Lunan ja minunkin päätyöni on kuitenkin huolehtia Lunan kahdeksasta pennusta.


Unna on jonkun verran saanut tehdä paimennustöitä. Tosin sonnipojat ovat aika haasteellisia paimennettavia.


Vasikat tulevat usein tervehtimään minua ikkunan alle. Kortelahdessa kaikki laitumet onneksi sijaitsevat talon ympärillä. Ja sekä sonnipojat että vuohet nukkuvat ihan talon vieressä. Se onkin turvallista, koska alueella liikkuu ainakin yksi karhu ja luultavasti myös ahma.