tiistai 16. toukokuuta 2017

Viipyilevä kevät

Minun maisemani

Tämä kevät on ollut erilainen. Yleensä jäät ovat lähteneet Käränkästä vapun tienoilla.
Nyt vielä toukokuun puolessa välissä västäräkki sai hypellä Kortelahden rannassa jäällä.

Ei näkynyt telkkiä, ei kuikkia niin kuin yleensä tähän aikaan. Yöllä oli ollut pakkasta. Aurinko oli noussut noin tunti sitten. Istuin hiljaa laiturilla ja päätin, että istun niin kauan, kunnes joku muukin lintu ilmestyy paikalle. Mustarastaat, laulurastaat, räkätit ja monet pikkulinnut, joita en tunnistanut, pitivät aamukonserttiaan. Ilo läikähti sydämessä, kun kuulin kevään ensimmäisen käen ja kohta toinen vastasi vaaran takaa.

Silmä havaitsi liikettä lahdukan suulla suoniemen kärjessä. Kevään airut oli saapunut.





Kurki ruokaili levollisena niemen kärjessä ja minä istuin hievahtamatta laiturilla 50 metrin päässä. Kameran räpsähdyksestä kurki ei häiriintynyt. Jonkun ajan kuluttua se nousi siivilleen ( en saanut lennosta terävää kuvaa)  ja ilokseni huomasin, että sillä oli ollut myös puoliso mukana. On aika pystyttää kuvauskoju rantasuolle. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti