keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Kolille Jerontietä

Tänään oli ehkä talven kaunein päivä. Minulla oli harmikseni sovittu asioita Joensuuhun. Läksimme ajelemaan kotia kohti Kolille vähän ennen auringonlaskua. Päätimme ajaa poikkeuksellisesti Jerontien kautta.


Jerontie on kapeahko ja mutkainen hiekkatie. Sillä ei voi pysähtyä vaarantamatta liikennettä. Niinpä minun oli tyydyttävä kuvaamaan vain auton ikkunan läpi. Eikä minulla ollut mukana kuin kännykkäkamera. Se on kuitenkin maisemakuvaukseen varsin oiva.


Ja onneksi ystäväni Annen autossa oli kirkkaat lasit ja hän hiljensi vauhtia aina tarvittaessa.






Verkkovaara




Ohitimme juuri Ryläyksen parkkipaikan ja tie alkaa laskeutua kohti Jerolampea.


Oikealla näkyvät Kolin päävaarat.


Paimenvaara ja Paimentupa




4 kommenttia:

  1. Upeaa matkakuvausta. Samannäköistä saisi täällä kuvattua, jos joku istuisi vieressäni kun kuljen. Aivan ihanan näköistä paksut lumivallit ja pöppöröinen kapea tie, täällä vielä monessa kohtaa tien ylle lumen painosta taipuneet puut. Kulkemisen kannalta kuitenkin hankalaa, joka mutkan takaa porhaltavat vastaantulijat niistä pahempia puutavara-autot. Niin että kevättä tässä kovasti kaipaan. Terveisin Leena

    VastaaPoista
  2. Kauniit talviset maisemat. Hyvin on onnistunut kuvaus autosta käsinkin. -

    VastaaPoista
  3. Nostalgisia muistoja herättäviä kuvia, 1950-luvulla käytiin Polvijärven Sotkumasta luokkaretkellä Kolilla, se on ensimmäinen muistikuvani Kolista, silloin oli kevät ja mieleeni jäi myös pienet pellot joiden reunuksilla korkeita kiviaitoja. Myöhemmin on tullut monasti poikettua elämän eri vaiheissa, vaikka olenkin asunut jo yli viisikymmentä vuotta Kymenlaaksossa, Koli on säilynyt muistoissa upeana paikkana.

    VastaaPoista