keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Huippuaamu Kolin huipuilla


Kolin Ukko, Akka ja Paha tarjosivat minulle  kauniin läksiäislahjan: inversion kevätvalossa.


Herätys aamulla noin kello neljä. Ukolla olimme Irkun kanssa vähän ennen auringon nousua eli puolta kuutta. 


Olen nähnyt Pielisen yllä sumupeiton eli inversion ennenkin. Mutta en koskaan keväällä.








Näkymä Pahlata kohti Mäkrää


Akalla


Akalta Pahalle päin


Aamuaurinko valaisi Paimenvaaran




Likolahden nuotiopaikka on jo sula. Pikkuhiljaa sumu hälveni Pieliseltä ja aurinko alkoi lämmittää.  Eväät maistuivat.  Koko retken ajan  pidimme vähintään metrin välin ja molemmilla tietysti omat eväät. Ketään muita enmme näin aamuvarhain kohdanneet. Näin keväällä ja korona-aikaan aamuretket ovat parhaita.


Viime syksynä kokosin yhteen aiemmat inversio-retket Kolilla

3 kommenttia:

  1. Aivan mahtavat maisemat sieltä Karjalan kunnailta löytyy, jääputouksia,inversioita, vaaraa ja vettä. On varmasti ikävä näitä maisemia muuton jälkeen jonkin aikaa ennen kuin läntinen Suomi näyttää omat luontoelämyksensä.

    VastaaPoista
  2. Todellakin, kauniit jäähyväiset. Kuinka olenkaan viettänyt monta kaihoisaa hetkeä kauniiden kuviesi parissa, ovathan nuo maisemat myös minun nuoruusmaisemiani. Nykyisin asun Kymenlaaksossa, ja ihme ja kumma; kaksi jo keski-ikäistä poikaani ovat vieneet kulloisenkin tyttöystävänsä noille samoille paikoille.
    Asuin myös 1960-luvulla Uudessakaupungissa reilun vuoden, maisemat ja ihmiset olivat todella erilaisia. Mutta meri, sehän on luku sinänsä, hieno ja kiehtova.

    VastaaPoista
  3. Koli ja sen maisemat nyt oikein hemmottelevat minua kuin näyttääkseen, mistä luovun.

    VastaaPoista