Suomalainen työhevonen on vuoden 2021 maatiaiseläin

Maatiaiset ry valitsi tämän vuoden maatiaiseläimeksi suomenhevosen  työhevossuunnan.  1950-luvulla suomenhevosia oli vielä yli 400 000. Suurin osa maatiloilla ja metsätöissä tarpeellisia työhevosia. Nyt suomenhevosia on noin 20 000.

Ukkini Antti Hassinen heinäpellolla ruunansa kanssa. Isäni ja veljeni auttamassa heinätöissä

Suomenhevosella on neljä jalostuslinjaa: juoksija, ratsu, pienhevonen ja työhevonen.Työhevonen on niistä uhanalaisin. Viime vuonna työhevossuunnan astutuksia oli vain 5 ja kaikki samalla orilla. Kaikkiaan suomenhevosastutuksia oli noin 1800. Kotisivuillani lisää tietoa suomenhevosesta ja astutustilastoista. 

Onneksi eri jalostussuuntia voi käyttää ristiin eli ratsu- ja juoksijapuolelta varmasti löytyy oreja, joilla on myös hyvät työhevosominaisuudet. Myös jalostukseen hyväksymättömistä oreista löytyy ehkä  työhevosia. Säilyneet työhevossuvut ovat hyvin erilaisia kuin suomenhevoskasvatuksen valtalinjat. Siksi olisi erittäin tärkeää säilyttää työhevossuvut elinvoimaisina suomenhevosen geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 

Työhevosissa ovat säilyneet ja jalostuneet  suomenhevosen parhaat ominaisuudet: sisukkuus, nöyryys ja vahvuus. Niiden avulla me suomalaiset olemme pelastuneet monesta paikasta ja niitä tarvitaan edelleen.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) ylläpitämään eläingeenivaraohjelman geenipankkiin pitäisi kerätä mahdollisimman paljon erisukuisten  työhevosorien spermaa. Professori Juha Kantanen on saanut tutkimusrahoituksen suomenhevosen genomitutkimukseen.  Aiemmin on selvitetty referenssigenomit suomalaiselle porolle ja suomenlampaalle. 

Minulla on ollut ilo ja kunnia tuntea aika monta työhevosta. Selailin vanhoja kuvakansioita ja sieltähän tuli vastaan upeita hevosia. Työhevoskantakirjassa II-palkinnolla palkittuun oriin Voruun tutustuin Telkkämän kaskiperinnetilalla, jossa Voru oli isäntineen yksi kaski- ja työhevosperinteen ansiokkaista säilyttäjistä. Kuva vuodelta 2014.

Suomenhevosori Nurmio Kolin Turulan maisemissa v.2013

Pihan Alma voittoisa suoritus Koillis-Savon vetokilpailussa 2013, ohjastajana Matti Ahola. Alma on sijoittunut valtakunnallisissa työmestaruuksissa hopealle kaksi kertaa. Alma on I-palkinnolla työhevoslantakirjassa. 

R.R. Viskutar on ravisukuinen ori, jolla myös työhommat sujuvat hyvin. Kuva Rehulan tila 2016.

Nykyään suomalainen työhevonen toimii monenlaisissa tehtävissä:

Jonkun verran suomenhevosella tehdään vielä metsä- ja maatilan töitä. Tärkeätä on säilyttää ja siirtää työhevostaidot eteenpäin. Kuvassa Pihan Alma ja Janne Kuosmanen Joensuun Silva-messuilla tukkilaisnäytöksessä 2017.

Suomenhevonen on saanut myös uusia tehtäviä. Ensi-Ajatus eli Emppu vetää huovutusrullaa hevoshuovutuskursseilla Kortelahdessa kesällä 2011. Hevosen avulla voidaan huovuttaa suuria huopatöitä. 

Monipuolinen työhevonen sopii erinomaisesti maatilan yleishevoseksi, jolla voidaan tehdä tilan töitä, ajaa ja ratsastaa. 

Pihan Alma ja Pihan Valo toimivat työhevosina, perhekodin terapiahevosina, ratsuina ja ajohevosina erilaisissa tapahtumissa ja näytöksissä. 

Ruuna Pihan Valo eli Vallu