Oripoikien kesäloma Rahvossa

Pohjois-Savon Hevosjalostusliitto on pitänyt vuosikymmeniä orilaitumia 1- 3-vuotiaille orivarsoille. Siilinjärvellä Juurusvedellä Otuksen saarella laiduntavat yksivuotiaat varsat ja Rahvossa 2- 3- vuotiaat oripojat.

Pipo ja Laura ktona Pyytivaaralla 

Kävin Rahvossa ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten, Pilven Poika vietti siellä kolmivuotiskesänsä. Koemuksemme oli, että kesä isossa orilaumassa teki hyvää nuorelle hevoselle. Pilven Poika sopetui hyvin laumaan. Se oli kakkoslauman johtaja. Laidunkesän jälkeen nuori, vireä ori oli helppo käsitellä. Hevonen on laumaeläin ja on hienoa, jos oreillakin on mahdollisuuus edes varsoina kokea laumaelämää.

Orivararsat viedään saareen lautalla. Mukana oli hevosnaisia ja -miehiä ympäri Savoa ja kauempaakin. Martti Elias Soinisella Punkalaitumelta oli jo 66. kerta,  kun hän toi orin kesälaitumelle.

 Orit talutettiin läheiselle niitylle ja laskettiin siellä yhtä aikaa irti.

Varsin sopuisasti orit tutustuivat toisiinsa. Muutama potku ja kaulailu ja sitten oltiinkin jo kavereita. Martti Soininen muisteli, että aikaisempina vuosikymmeninä oli melkoisia tappeluita ja vahinkojakin sattui. Selvästi  on jalostuksessa kiinnitetty huomiota oriiden luonteisiin.

Rahvon saari on kaunista, monimuotoista perinnemaisemaa, jossa vuorottelevat niityt ja hakamaat.

Reipasta laidunkesää oripojille!
Kävin kuvaamassa Rahvossa myös kesällä 2013

Työniloa suomenhevosella

Pihamäen tallilla tehdään uutta pihattoa hevosille. Puiden raivauksessa ovat tietysti mukana myös hevoset.

Pihan Alma on ensimmäisellä palkinnolla työkantakirjassa. Se on voittanut ja ollut palkinnoilla Koillis-Savon vetokisoissa sekä saanut valtakunnallisissa vetokilpailuissa hopeaa. Alma vetää kevyesti juonnolla  pari koivutukkia kerrallaan. Hevosmetsurina Janne Kuosmanen.

Pari-rekeen voi lastata vähän enemmän koivupöllejä.

Mitä olisi Suomi ilman suomenhevosta

Suomenhevosta on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta 1907, jolloin suomenhevosen kantakirja perustettiin. Ensi vuonna juhlitaan siis satavuotiasta Suomea ja satakymmenvuotiasta suomenhevosta. Suomenhevosella oli suuri merkitys Suomen itsenäisyyden puolustamisessa ja Suomen jälleenrakentamisesssa sodan jälkeen.  

 

Suomenhevosruuna Pihan Valo eli Vallu, Janne ja lapset hakemassa joulukuusta.

Suomenhevoskasvatuksessa on nykyään neljä jalostuslinjaa: ravi-, ratsu-, työ- ja pienhevonen. Uhanalaisin on työhevoslinja.  

Kuvissa Pihan Pilviveikko eli Veke, ratsusuunnan  vuoden ikäinen orivarsa, jonka isä on valio-ori Pilven Poika ja emä Lento-Milla. 

Suomenhevosessa löytyy ryhdikäs ratsutyyppi, joka soveltuu hyvin sekä harrastus- että kilparatsuksi este- ja kouluratsastuskentille.

Suomenhevosori Pihan Just Joo eli Jone ja Paula. Jonen isä on Silvolan Elmeri, emä Pihan Pirtsakka ja emänisä Pilven Poika.

Suomenhevonen on monipuolinen ja luotettava perhehevonen. Nuori ruuna Pihan Tuima aloittelee uraansa Pihamäen perhekodin terapiahevosena.

Aurinkoista itsenäisyyspäivää!

Suomenhevosori Voru ja Telkkämäki

Voru on 24-vuotias kaavilainen ori, jonka omistaa Kainulaisen Urho. Voru on työhevonern, palkittu kantakirjassa II-palkinnolla.Voru on taas kerran hommissa perinnepäivillä Telkkämäen kaskiperinnetilalla. Annetaanpa Vorun esitellä meille Metsähallituksen omistamaa Telkkämäen tilaa.

Tilan pellot ovat vanhoja kaksimaita. Kesäisin niillä laiduntaa hevosten lisäksi lampaita ja suomenkarjaa. Pihapiirissä kiekuu kukko ja maatiaiskanat kotkottavat.

Voru kyntää keväällä poltettua kaskea.

Voru esittelee Telkkämäen muita ahkeria työntekijöitä: Emäntä Arja ja Kainulaisen veljekset Urho ja Reino sekä Reino Juutinen.

Reino kylvää kaskirukiin.

Kaskimaa ajetaan risukarhilla. Joka jyvä otetaan tarkasti käyttöön. Arja luutii jyvät kivien päältä. Vieressä rehevä kaskinaurismaa.

Telkkämäessä on kesätöissä myös muutaman Sormulan luomutilan kyyttöhieho.

Voru kiinnostaa kyyttöjä ja kyytöt Vorua.

Suomenlammaspässipojat ovat myös maisemanhoitotyössä ja rapsutusterapeutteina.

Tuvassa Heidi  kehrää lampaanvillasta ja pellavasta lankaa.

Ruis kypsyi tänä vuonna varhain ja ruislyhteet on jo kannettu riiheen.

Marko lisää puita riihen uuniin.

Riihen leipäinen tuoksu leviää pihapiiriin savun mukana.

Yleisöä on saapunut runsaasti ja he saavat nauttia monenlaisesta pelimannimusiikista.

Tapaamisiin taas  ensi vuonna , jos ikää ja terveyttä riittää!
Telkkämäessä kannattaa vierailla!
Telkkämäen luonnonsuojelualue