sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Maatiaiset koulutauluissa

Muistan koulutaulut omalta kouluajaltani Rääkkylän kansakoulusta. Opettajani Irma Kuusaro käytti niitä etenkin uskonnonopetuksessa.
Innostuin koulutauluista uudestaan, kun suunnittelin ensimmäistä kirjaani maatiaisista. Ajattelin, että opetustauluista  löytyisi varmaan kuvia maatiaiskotieläimistä. Vuosien varrella olen kerännyt itselleni toistakymmentä koulutaulua. Olen käynyt myös Pielisen museossa Lieksassa ja Vantaan museossa kuvaamassa opetustauluja.
Marraskuun Suomen Luonto-lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli koulutauluista. Niinpä innostuin selailemaan vanhoja kuvatiedostojani.
Aloitan maatiaiskotieläimillä.

Muistan vieläkin sen löytämisen riemun, kun äkkäsin lehmätaulun Kuopion torilla kesällä 2006. Torikauppias varmasti tuplasi hinnan, kun näki innostukseni. Taulu on 1900-luvun ensi vuosikymmeniltä O.y Valistuksen kustantama. Maatiaiset on kuvattu metsälaitumillaan laihassa kunnossa. Ayrshire komeilee kartanon pellolla.

Lehmän rakenne ja navetta, Ebba Masalin 1915

 Alakoulun lasku-ja havaintokuvasto N:o 3 vuodelta 1931. Taustalla kolme länsisuomenkarjahiehoja.

Tämä on luultavasti ruotsalainen opetustaulu. Lehmien roduista en tiedä. Neulova paimenpiika on viehättävä.

Tätä hevostaulua metsästin pitkään ja sain sen omaksi vasta viime keväänä, Se on samaa sarjaa kuin lehmätaulu. Ylärivissä on kuvattu kevyt- ja raskastyyppiset suomenhevoset. Tuolloin ei ollut vielä suomenhevosten kantakirjassa jakoa työ-, ratsu-, juoksija- ja pienhevosiin.

Ebba Masalin piirtämä opetustaulu hevosen rakenteesta ja hoidosta vuodelta 1915.

Maanviljelystoimet ja työkalut, kalevala-aiheisia kansantieteellisiä kuvia

Hevoset ja ihmiset kevättöissä ja heinänteossa. Nämäkin optustaulut ovat 1930-luvulta. Kuvissa on valtavasti yksityiskohtia ja monta tarinaa.


Lasku- ja havaintokuvassa N:o 4 sekatavarakaupan pihalla syksyistä säpinää.

Talviset metsätyöt Martta Wendelin 1928

Tähän lasku- ja havaintokuva N:o 1 on lempparini. Punaisen mökin yksinäinen maatiaiseukko ja hänelle rakkaat asiat.

Kanataulussa on kuvattu suomalainen maatiaiskana, leghorn- ja plymouth-rock-rotu.

Kanan anatomia ja kanala, Ebba Masalin 1915

Lasku-. ja havaintokuva N:o 2. Kanat ovat luultavasti leghorneja. Toinen koira on maatiaispystykorva.

Ruotsalainen vuohitaulu, kuttu ja kili.

Ruotsalainen kissataulu

Tämä on yksityiskohta kissan rakennetaulusta, jonka alkuperästä en löytänyt tarkempaa tietoa.

Kaneja ruotsalaisessa opetustaulussa.

Mehiläishoitoa 1900-luvun alkuvuosina, maalannut T. Björnström

Lapinkylä,1908, maalannut J.K. Kyyhkynen

Minua ihmetyttää suuresti, että lampaista ei löydy opetustauluja. Olen etsinyt ja kysellyt. Ainut saalis on tämä maantieteellinen kuva 28 Petsamonvuonosta, jossa laiduntaa lampaita ja lapinlehmiä.
Jos joku tietää lammasaiheisia opetustauluja, olisin vinkistä todella kiitollinen.
Seuraavassa päivityksessä luontokuvia ja ehkä vielä jotain muutakin löytyy.


perjantai 31. lokakuuta 2014

Jaalanlampaita ja kahvittelua lampolassa

Vihdoinkin pääsin tutustumaan jaalanlampaisiin. Jaalanlampaat kuuluvat dna-testin perusteella suomenlampaisiin. Kannassa on säilynyt suomenlampaasta pois jalostettuja piirteitä kuten erikoisia värejä ja villatyyppejä sekä sarvellisuutta. Riina Suominen tekee kunnioitettavaa työtä kannan säilyttämiseksi- Täältä voit lukea lisää jaalanlampaista
Maatiaisuuteen kuuluu, että säilytämme alkuperäisrotumme mahdollisimman monimuotoisena. Suomenlampaan värikirjo on upea. Jaalanlammas on kuin viesti menneiltä ajoilta.
 Riinan uuhet
Tyypillistä jaalanlampaan villaa




 Pässit ovat usein sarvellisia ja värikirjo on mahtava.


Mannisen Emmin kainuunharmakset ovat myös ihanan värikkäitä.



 Tervetuloa lampolakahvilaan! toivottavat Emmin persoonalliset uuhet.

Värikkään lammaspäivän huipensi kahvi ja juustokakku Emmin lampaiden seurassa.




Tampereelta, moro!

Mietin, että jos minun pitäisi asua kaupungissa, missä kaupungissa haluaisin asua. Vastaus onTampere. Läksin marraskuussa 2013 aamuvarhain kävelylle...

Tällainen  asuinympäristö tuntuisi kuitenkin ahdistavalta.

Onneksi Tampereelta löytyy muutakin. Viinikkaan poiketaan Helsinki-Lempäälä-tieltä noin kilometri Koskipuistosta.

Viinikan kirkko ja vanhaa puutaloidylliä.

1940-luvulla rakennettiin työläisille kaksikerroksia, puisia pienkerrostaloja. Tässä talossa Kuokkamaantiellä on tuleva  kaupunkikotini. Kaksioni sijaitsee ekassa kerroksessa. Siinä on kaikki tarpeellinen muttei mitään turhia krumeluureja. Minulle tärkeitä asioita on iso keittiö, tulisija ja ekologisuus sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet.

Toistaiseksi poikani asuu kaksiossa. Minä viihdyn hyvin Kolin Kortelahdessa. Näin syksyisin on tosin vähän yksinäistä ja pimeää. Välillä haluaisin ihmisten ilmoille. Autottoman elämä Kolilla alkaa olla hankalaa. Kimppakyydit Kolilta Joensuuhun ovat supistuneet ja kallistuneet. Nyt kimpakyydit kulkevat enää muutamana päivänä viikossa, kun viisi vuotta sitten  ne kulkivat joka päivä ja hinnat ovat tuplaantuneet.
Elämästä ei aina tiedä. Todennäköistä kuitenkin on, että jossain vaiheessa maatiaismuori joutuu muuttamaan kaupunkiin. Yritän totutella ajatukseen.

Viime huhtikuun lopulla kävin Tampereella viilistelemässä ja kuvaamassa tulevan kotikaupunkini kevättä, Tammerkosken silta.
Nukuin ensimmäisen yön Viinikan kaksiossani ja aamulla varhain läksin kameran kanssa kävelylle.

Aamuliikennettä Kuokkamaantiellä.

Siililtä tien ylitys ei ollut onnistunut.

Iidesjärven rantaan Nekalan puolelle on vajaa kilometri. Piisami aamu-uinnilla.

Iidesjärven rannassa kulkee mukava kävelyreitti. Rusakot ja linnut ovat pelottomampia kuin maaseudulla.




Mukavia koiranlenkitysreittejä.

Kotini vieressä on Pahalampi ja puistoalue.

 Tänä syksynä kävimme Pyynikin näkötornissa. Kuvassa pojanpoikani Hugo ja miniä Laura.

Pyynikin kuuluisat hillomunkit maistuivat.

Hugo ja isoveli Peetu ovat tärkein syy muuttaa Tampereelle. Pääsisin useammin pelaamaan  ja retkeilemään poikien kanssa. Lempikohteemme tulisi varmaan olemaan Ahlmanin koulutila ja kartano
jossa on maatiaisia kyytöstä kanoihin ja tilapuoti. Ahlman sijaitsee melkein kävelymatkan päässä.


Hyvin veti uuden kodin kammarin kakluuni.