Kyöpelivuoren pääsiäisnoidalla on musta kissa, mutta maatiaismuorilla tietysti oranssi. Kissoja on kaksi Hilla ja sen tytär Liinu.
Hilla on ilostuttanut elämääni kohta viisi vuotta. Hillassa on kaikki mitä kissalta voi toivoa ja vähän enemmänkin.
Nuorena Hilla hauskutti minua ja koiria lentämällä.
Liinu rakastaa luontoretkiä minun ja koirien kanssa. Retkillä kissat pysyvät hyvin meidän mukanamme. Nyt lintujen aloittaesa pesinnän emme tietenkään mene enää lähisuolle tai metsiin kissojen kanssa ja koiratkin saavat olla vapaana vain omassa pihassa.
Liinun bravuuri on vanhoihin keloihin kiipeily ja valokuvamallina poseeraaminen.
Liinussa on pisara villikissaa. Viimeksihän se teki pennut naapurin riiheen. Toivottavasti nyt suostuu tekemään kotona, kun Hillalla ei ole omia pentuja.
Pentujen hoito ja kasvatus varmasti sujuu yhteistuumin niin kuin viime kesänäkin.
Onko sinulla aikaisemmin ollut lentäjäkissaa, joka olisi myös noin taitava kiipeilijä? Vaikuttaa pelottomalta luonteelta.
VastaaPoistaVoi niitä onnekkaita, jotka saavat Liinun jälkeläisen hoiviinsa.
Pitäisiköhän sinun seuraavaksi ruveta aihimaan maatiaiskissakirjaa, kun nuo kuvatkin on ihan ylivertaisia!
Ihania kissakuvia :) tuo on ihan mahtava, missä kissa "lentää" koirien yllä :D
VastaaPoistaKyllä Riina on ihan omaa luokkaansa tuossa lentämisessä. Iän myötä valitettavasti vain laiskistunut. Riinaja Liinu ovat nolemmat hyvin reipaita ja ja uteliaita. Niiden kanssa on ollut hauskaa ja helppoa on ollut totuttaa ne muihin kotieläimiin. Kuvia kissoista kyllä riittää, ehkä joskus julkaistavaksi kirjankin muodossa.
VastaaPoistaAjattelinkin, että varmaan jotain pienokaisia katraasi tulevanakin kesänä hoitaa, kanapoikia nyt ainakin.
VastaaPoistaHienoa kun syntyy kissojakin. Toivottavasti ihan kotiin, eikä mihinkään naapurin riihen alle.
Iloista odotusta. t leena
Sulla voisi siis mahdollisesti olla punaisia kissanpentuja myöhemmin keväällä? Meidän punainen poikakissa Riku kuoli muutama viikko sitten (oli jo lähes 15-vuotias) ja kovasti haluttaisiin taas punainen kissa perheeseemme. Seurailen blogiasi ja otan mahdollisesti yhteyttä yksityisviestillä myöhemmin.
VastaaPoistaAivan mahtavia kuvia! Tämä blogi pääsi lukulistalleni ja aion jatkossakin seurailla ahkerasti täältä viestejä :) Maatiaiskanat itsellä vielä haaveissa kunhan karistetaan kaupungin pölyt jaloista ja päästään vähän tilavammalle tontille, siihen asti elämää piristyttää koirien lisäksi parvi viiriäisiä.
VastaaPoista