 |
| Onni |
Kasvattajan minulla oli tässä pentueessa tärkein tavoite säilöä tulevia aikoja varten vanhojen porokoirasukujen geenejä, jotka muuten olisivat hävinneet lopullisesti. Onnia veljineen olen aikanani tarjonnut lapinporokoirien reksiteriin kaksikin kertaa. Rotujärjestössä ei kuitenkaan aika ole ollut vielä kypsä sille, että geenikannan laajuus asetettaisiin etusijalle alkuperäisen poroa paimentavan koiran säilytyksessä. Minulla ei ole halua riidellä. Toivon, että joku ymmärtää jatkaa työtäni sitten, kun en enää itse jaksa.
Onnin isä on Aila Korhosen kasvatti Tilko, Tilkon isä on Muonion paliskunnan arvostettu porokoira Sahfi eli Tsahpi (U104-80A porokoiratutkimuksen omassa rekisterissä), joka oli mukana porokoiratutkimuksessa ja tuli vanhoilla päivillään astumaan etelään. Sitä käyttivät siitokseen sekä Aila Korhonen että Helvi Tiisala 80-90-luvun taitteessa. Tilkon emä Jetta eli "Kipi" (121-83A porokoiratutkimuksen rekisterissä) oli porokoiratutkimuksen narttuja. Porokoiratutkimuksen nartut valittiin siitokseen vanhempien ja veljien poropaimennusominaisuuksien perusteella.
 |
| Anu |
Onnin emä on Ard´na eli Anu. Anun emä oli kautokeinolainen porokoiranarttuni Cikki ja isä paimensukuinen lapinkoira Pilvipolun Pepe.
 |
| Cikki |
 |
| Viehka |
Pilvipolun Pipariakan isä on Viehka eli lapinporokoirauros Peanu Vaaprotti, joka toimii edelleenkin yli 11 vuotiaana hälytysryhmän pelastuskoirana Oulussa. Viehkan geenit jatkuvat ainoastaan tyttärensä Piparin kautta.
 |
| Santtu |
Viehkan isä on suoraan porokoiratutkimuksen koirista polveutuva Helvi Tiisalan kasvatti Santtu.
 |
| Halla ja Pihkka |
Viehkan emä on risteytysnarttu Halla, jonka emä on rotuunotettu Helvi Tiisalan kasvatti Pihkka ja isä paimensukuinen lapinkoira Riskukarhin Sirma.
Onnekkaiden sukutaulu on siis täynnä porokoirien vaiheikasta historiaa. Sukutaulussa olevat koirat kaikki ovat olleet mieleenjääviä persoonia. Muistojen lisäksi toivoisin niiden geenien rikastuttavan lapinporokoirakantaa.
Jos haluat tietää enemmän porokoirien historiasta, voit lukea artikkelini Porokoiran tarinan
Olen tehnyt näille rekisteröimättömille porokoirasukuislle pentueille samat terveystarkastukset ja geenitutkimukset kuin muillekin kasvateilleni. Silmien suhteen linja vaikuttaa terveeltä muuten, mutta Pipari ja Mansi ovat PRA-kantajia. Linjassa esiintyy myös pompentaudin kantajuutta. Siksi jatkossakin on syytä tehdä geenitestit, kunnes saadaan karistettua nämä sairausgeenit pois. Jonkun verran on myös löysälonkkaisuutta (C-lonkkaa), mutta se ei porokoiran elämää yleensä haittaa. Sukutaulussa esiintyvät koirat ovat eläneet terveinä vanhoiksi. Cikki kuoli tapaturman seurauksena 9-vuotiaana. Kaikki muut ovat saavuttaneet 12- 14-vuoden iän.
Isä Onni ja poika Jehki.
Onnekkaiden elämänkevättä:
 |
| Mansi |
 |
| Rölli |
 |
| Raikuja Mansi |
 |
| Raiku, Eemeli ja Mansi |
 |
| Jehki ja Mansi |
Eemeli on jo pitkällä pelastuskoiraopinnoissa. Ensimmäiset päivä- ja pimeäkokeet on suoritettu.
Jehki on läpäissyt poropaimennustaipumuskokeen.
Kaikki viisi ovat rakastettuja perhekoiria, reippaita ja mukavanluonteisia. Kuvassa Rölli.
Mansi jäi Pipari-emon kiusaksi ja riesaksi. Ja minun ilokseni. Eikä minulla ole valittamista. Mansin älykkyys hämmästyttää ja riemastuttaa.
Moi mielenkiintoinen tämä sivusi ja hienoja kuvia ja kirjoituksia, Tykkään sun ajatustenjuoksun suunnasta =) Sen verran pisti tuossa silmään yksi asia... Kävin itse hakemassa vanhan Sahfin Kolarista. Reissu on jäänyt elävästi mieleen kun 23 joulukuuta matkustin junassa vanhan uroksen ja kahden kiimaisen nartun kanssa Kolarista etelään ja konduktööri antoi lopulta minulle ja koirille käyttöön koko vaunun kun hetken katseli touhua. Joulun aatonaatona tais junassa olla 3-4 ihmistä lisäkseni matkalla pohjoisesta etelään. Vuosi oli -90 luvun alkupuolta, olisiko ollut -93 tai -94 ja sitä koiraa Aila ja Hille (helvi Tiisala) käyttivät paljon. Tosin näitä Safeja oli kaksi ja ehkäpä puhut siitä aikaisemmasta =) En tosin en usko että Tiisalan Hille olis ollut jo silloin mukana, hänen vanha lapinkoiransa Malla oli noihin aikoihin 14 ja taisi olla Hillen ensimmäinen koira ellen ihan seniiliksi ole tullut =) Lisäksi tämä Jetta eli Kipi oli myöskin näitä -80 ja -90 luvun koiria, syntynyt vissiin joskus -80 luvun alkupuolella, ehkä -83 tai -84 eli tukis väittämää että tämä jälkimmäisempi Sahfi on koira jota ainakin HIlle käytti, ei se ensimmänen Sahfi, mutta saatanhan minä olla väärässä kaikkien näiden vuoisen jälkeen, mutta jokatapauksessa Kipin, Tilkon ja jäkimmäisen Sahfiin tunsin hyvin =) Kiva lukea juttuja vanhoista tutuista =)
VastaaPoistaAnne Reijonen
Hei! Olipa mielenkiintoista kuulla muisteloitasi. Huomasin kirjoituksen nyt vasta. Olet oikeassa, Sahfi tuli etelään astumaan 80-90-lukujen taitteesa. Korjasin tekstiin. Sahfi on syntynyt 1980 ( näkyy Porokoiratutkimuksen rekisterinumerossa) ja oli Ailan kertomuksen mukaan tullessaan etelään astumaan jo vanha koira. Kipi on syntynyt 1983. Sahfi astui vanhana ja sen poika Tilko astui myös vanhana Ardnan ja edelleen Ardnan poika Onni astui 12 vuotiaana Pilvipolun Pipariakan. Näin saatiin siirrettyä 1970-luvun geenejä vanhojen viriilien urosten avulla kolmessa polvessa 2010-luvulle. Oliko sinulla itselläsi Porokoiratutkimuksen koiria? Olisi mukava kuulla niistä lisää.
PoistaHei
VastaaPoistaHuomasin puolestani vastauksesi vasta nyt kun välillä unohdin koko postaukseni, vähän hidasta tämä meidän kirjeenvaihto =D
Joo Sahfi oli vanha koira tullessaan ja se oli osasyy sen tuloon. Olin noiden kahden nartun kanssa astutusreissulla Kolarissa Joonaksen luona mutta hommasta ei tullut mitään kun herra oli kovin väsynyt kun olivat olleet 3 päivää hiihtämässä porohommissa Joonaksen kanssa. Aila oli jo pitkään maanitellut Joonasta antamaan Sahfin etelään, mutta aiemmin se ei onnitunut. Nyt kuitenkin Sahfi lähti matkaani kun isäntä alkoi miettimään mahdollista jatkoa siitä itselleen tai pojalleen.
Pyörin mukana noissa Ailan ja Hillenkin kuvioissa hyvinkin tiiviisti, joskus toimin varakotinakin Hillen kasvateille kun syntyivät Hillen kannalta huonoon aikaan. isoimman oppini koirista ja nimenomaan porokoirista olen häneltä saanut. Puhdasta Porokoiraa minulla ei ole kotona ollut koska siihen aikaan minulla oli vain yksi "kotikoira" ja vaihtelevan kokoinen lauma sakemanneja työkoirina eikä minulla ollut mahdollisuutta enempää kotikoiria ottaa pitkien työvuorojen vuoksi. Mutta huomattavan osan vapaa-aikaani vietin Ailan seurassa ja tunsimpa hänen silloiset koiransakin paremmin kun hyvin, KipiJetta oli aina mun lemppari =)
Nyt vuosien jälkeen on elämääntilanne tietenkin erilainen ja porokoirat on taas tullut mieleeni kummittelemaan. Itseasiassa muutto vähän koiraystävällisempään paikkaan oli suunnitelmissa ennen tätä Koronaongelmaa joka tietty on suuri tuntematon joka voi taas muuttaa kaikkea. Saas nähdä kuin käy.
Anne Reijonen
Siis Ailalta sen opin saanut, vähän meinasi tuon Hillen lisääminen muuttaa koko homman ajatusta =D Mutta vuosia on Porokoirien ja porokoiragurun kanssa vierähtänyt, Kova ikävä on välillä Ailaa ja Ailan suurta tietämystä ja hillitöntä huumorintajua =)
VastaaPoistaAnne
Anne, jos luet tätä, otatko yhteyttä joko puhelimella 0400 725427 tai spostilla kirsti.hassinen@gmail.com. Saatas tämä kirjeenvaihto vähäb sujuvammaksi. Olisi mielenkiintoista kuulla enemmän kokemuksistasi porokoirien kanssa.
Poista