Suomalaiset maatiaiset ovat ensimmäisiä, alkuperäisiä kotieläimiämme, jotka ovat sopeutuneet elinympäristöömme vuosisatojen ajan. Ne ovat kasvaneet ja kehittyneet yhdessä meidän kansamme kärsien saman kylmyyden, niukkuuden ja sodat. Ne ovat kokeneet kanssamme kevään elvyttävän voiman ja valoisat kesäyöt. Niissä on säilynyt kaikki se tärkeä, jota me Pohjolassa tarvitsemme.
Niitä ei ole jalostettu ihmisten turhamaisuuden tai ahneuden takia kuten esimerkiksi monia suosittuja koira- ja kissarotuja tai tehotuotantoeläimiä. Meidän velvollisuutemme ja suuri etuoikeutemme on säilyttää tämä rikas, luonnonmuovaama geenipankki tulevaisuuteen.
Tällä hetkellä apua tarvitsevat pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän ja suomenlampaan sekä kainuunharmaan elävät geenipankit, joita on säilytetty Pelson vankilassa Vaalassa. Rikosseuraamuslaitos aikoo luopua vankilan lehmistä ja lampaista. Geenipankkieläimille on löydettävä uudet, asiantuntevat säilytyspaikat, jos tämä suunnitelma toteutuu.
Vierailin Pelsossa kesällä 2007. Silloin kaikki oli vielä hyvin, vaikka päivä olikin sateinen.
Suomalaisia alkuperäisrotuja ovat suomenhevonen, maatiaiskana, suomenlammas, kainuunharmaslammas, ahvenanmaanlammas, itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomenvuohi, maatiaiskissa, poro ja pohjolan mehiläinen. Koiraroduista kotimaisia alkuperäisrotuja ovat suomenajokoira, suomenpystykorva, karjalankarhukoira, lapinporokoira ja suomenlapinkoira. Pohjanpystykorvan kanta on lähtöisin Suomesta, vaikka se onkin kennelmaailmassa määritelty ruotsalaiseksi roduksi .
Maatiaismuorin pientä geenipankkia Kolin Kortelahdessa kesällä 2017
Onpa upeita kuvia ja tärkeä asia! Toivottavasti Pelson eläimille löytyy vähintäänkin yhtä hyvä asuinpaikka jatkossa.
VastaaPoistaAsiaa puhuva artikkeli.
VastaaPoista