Kesän kuumin päivä

Heräsin kuumana kesäyönä ja nousin neljän aikaan aamulla Kolin Rintasenvaaralle.

.

Palokärki varhaisaamiaisella Kortelahden suolla

 Pulahdin isokoskelon perässä Käränkälammen raikkaaseen veteen.

Valokuvaajan unelmapäivä Kolilla

Vanhoja kuvatiedostoja selaillessani törmäsin 6. 12. 2012 kuvaamaani kansioon. Säilytän ulkoisilla levyillä kaikki kuvaamani tiedostot päivämäärien mukaan arkistoituna. Yleensä käyn kuvat heti läpi ja valikoin sieltä onnistuneet otokset aiheen mukaisiin kansioihin. Nähtävästi oli jotain kiirettä ja hässäkkää vuoden 2012 itsenäisyyspäivän aikoihin, koska huomasin, että olin napannut kansiosta vain muutaman kuvan. Tuolloin oli maassa ja puissa  vastasatanut vitilumi. Pakkasta oli varmaan parikymmentä astetta. Aurinkoinen aamu avautui verkalleen sumun pehmentäessä auringon kovaa valoa. Minulla ja kameralla oli  kiireinen päivä. Kuvia selatessani alkoivat päivän elämyksetkin palailla mieleen. Valokuvat toimivat hyvin päiväkirjana, kun niitä ottaa riittävästi.
Lähtekää siis  mukaani  valokuvausretkelle Kolin vaaroille!

Joulukuun alussa aurinko nousee vasta yhdeksän jälkeen. Käränkälampi oli vielä sankasssa sumussa kymmenen maissa.

Koirat ja kissat ovat usein mukana, kun kuvaan pihapiirissä. Ei päivää ilman  eläinkuvaa. Liinu rakastaa kiipeämistä ja poseeraamista puussa.

Jätin koirat ja kissat tupaan ja kiipesin Rintasenvaaralle reunimmaista Kolin puoleista laskettelurinnettä. Laskettelukausi ei ole vielä alkanut.

Aurinko nousi sumuisen Pielisen takaa.

Nousin ylös yhdelle  lempikuvauspaikalleni Rintasenvaaralla. Oikealla sumusta pilkottaa Käränkävaara ja Pielisen yllä on sumupatja. Kirkkaalla säällä täältä näkee Kolin päävaaroille ja Pielisen saaririmpsut.

Kotia kohti palasin Kortelahden tietä. Sumu  vain sakeni.

Valon leikkiä talvisessa metsässä.

Puolen päiväm jälkeen valmistauduin toiselle valokuvausretkelle Leenan kanssa.

Ensin nautimme itsenäisyyspäivän lounaan Sokos Hotel Kolilla.

Ruokailun jälkee puoli kolmen maissa aurinko oli jo matalalla.

Auringon viimesäteet Akalla.

Hiljaisuuden temppeli

Valokuvaajia ei umpihanki haittaa.

Ukolla

Sutkan-, Käränkän ja Rintasen vaarojen huiput sumupetillä

Mäkrän suuntaan

Pahalla

Valokuvausretkiä Kolin huipuille blogissani

Akka, aurinko, kuu ja korppi Akalla ja ukolla tammikuussa 2013
Retki Räsälle ja Räsän jääputouksille kolme talvista retkeä Räsälle. Hurjaa liukumäkeä Räsän rinteitä jääputouksille Martikaisen Ilmarin opastuksella.
Rintasenvaara ja Käräjäkallio ruskaretki Rintasenvaaran pohjoispäähän.

Rintasenvaaran Käräjäkallio

Aloitan sarjan, jossa esittelen suosikkipaikkojani Kolilla. Sopivaa on aloittaa Kolin niemen viimeisestä vaarasta pohjoisen suunnasta, Rintasenvaarasta. Puolet siitä on uhrattu talviurheilulle eli laskettelulle. 

Rintasenvaara kuvattuna Häkiniemestä. Vuonna 2010 vesi oli ainakin yhtä matalalla kuin tänä vuonna.

Kannattaa etsiä laskettelurinteen alareunasta polku kohti pohjoista. Metsäinen vanha noin kilometrin mittainen polku vie vaaran alarinnettä Käräjäkalliolle. Käräjäpaikkoja Kolilla on kaksi, Pahakolin huipulla ja Rintasenvaaran ja Rintasenlampien välissä ( Geologinen retkeilykartta ja opaskirja 2003). Jonkunlaista karttaa tai opastusta ehkä tarvitaan, ettei kulje vahingossa jyrkänteen ohi. Polku nimittäin jatkuu kohti Niinilahtea

 Lähestyn Käräjäkalliota. Alhaalla välkehtii Rintasenlampi.

Jos haluaa ihailla Käräjäkallion jyrkänteitä lammelta päin, kannattaa kulkea lampien itäreunalla kulkevaa polkua. Soisissa kohdissa polku aina häviää.

Laskettelurinteen vieressä oleva lampi (nimeä en tiedä) kuvattuna laskettelukeskukseen päin. Vasemmalla puolella siis kulkee polku lammen rannalla, oikealla kulkee polku Käräjäkalliolle ylempänä rinteellä.

 Rintasenlampi

Käräjäkallio