Kosteikossa kuhisee

Kolin kylän ja Juuan rajalla on hieno kosteikko, jossa olen käynyt kuvaamassa lintuja viikko sitten aamulla ja eilen illalla. Oiva ja Heidi Vattulainen ovat rakentaneet kosteikon ja viihtyisän lintutornin, joka on saanut nimekseen Äimänkäki.

Helatorstaina kosteikon reunalla oli vielä pienet lumikinokset. Kalalokkeja ja joutsenpari aamutoimissaan.

Sinisorsia eli heinäsorsia oli useampia.

 Kalalokeilla oli tunteet kiihkeinä.

 Samoin taveilla

Telkkäkoiras

Helluntaiaaton iltana tunnelma kosteikolla oli rauhallisempi.

Metsäviklo ja sammakko

Sorsarouva keimaili ukolleen.

Joutsenpari puuhasteli helatorstaiaamuna kuin olisivat pesää rakentaneet. Nähtävästi kuitenkin muuttivat muualle. 

Ystävyydenpelijuhlat

Nyt voin sen kertoa, kun se on jo historiaa. Täytin toukokuun alussa 70 vuotta. Se ei minusta ole juhlimisen arvoinen asia. Ikänä se on jo pelottavan paljon. Vääjäämättä hiekka tiimalasissa vähenee. Sitä en todellakaan halua  juhlia. Minulla on kuitenkin monta muuta syytä juhlaan. On ihanat lapset ja lapsenlapset, sisarukset ja heidän perheensä ja ystävät. On hyvä kokoontua yhteen iloisissa merkeissä eikä odottaa hautajaisia. Siksi päätin järjestään ystävyydenpelijuhlat. Vuokrasin  Vanahn Koulun Majatalon äitienpäiväviikonlopuksi. Sinne mahtuu majoittumaan  nelisenkymmentä ihmistä. Ilokseni talo tuli lähes täyteen.

Kun suunnittelin juhlaa, sanoin, että pidetään iloiset juhlat, ettei tavata suurella joukolla vain hautajaisissa. Enpä silloin arvannut, että samana viikonloppuna oli ystäväni Piken hautajaiset, joissa olisin  ehdottomasti halunnut olla. Surutyönä tein Pikestä muistokirjan, jota monet Piken tunteneet vieraat  hiljentyivät selaamaan.

En halunnut lahjoja. Tavaraa on jo kertynyt liikaakin. Sen sijaan minä tulen tarvitsemaan tulevaisuudessa niin kuin tähänkin asti apua autokyydeissä, kanalan putsauksessa, nurmikon leikkauksessa , eläinten hoidossa jne.  Lahjojen sijaan toivoinkin "Mie tuun"-henkeä, joka on Markku Pölösen idea yhteistyöstä ja naapurin auttamisesta. Sainkin mukavia lahjoja eli lupauksia nurmikon leikkuusta, nikkarihommista jne, linturetki ja skootterin kesäkuntoon laittaminen jo toteutuikin.

Viikonlopun teemana olivat erilaiset lautapelit. Koska sää suosi meitä, pelattiin myös paljon ulkopelejä, saunottiin, grillattiinn ja retkeiltiin Kolilla.

Erityisesti minua ilahdutti, että sukumme nuoriso, sisaruksieni lapset lapsineen, olivat saapunut paikalle lähes sataprosenttisesti. Serkut ja pikkuserkut tutstuivat toisiinsa.

Lauantaina juhlittiin ystävyyttä koivunmahlan, karjalnpiirakoiden ja täytekakun kanssa. Mukaan tuli lisää vieraita lähitienoolta.

Sunnuntaiaamuna olikin sitten monta äitiä ja mummia paikalla, joita onniteltiin.

Kuvia vuosien varrelta 

Kiitokset kaikille, jotka juhlitte kanssani ystävyyttä!

Kevät etenee kukonaskelin

Lumikasat sulavat vauhdilla. Sääennuste lupaa tulevalle viikolle aurinkoista kevätsäätä. Yhdessä Sulevi-kukon kanssa voimme ottaa kunnon harppauksia kesää kohti. Sulevin ensi askeleita vapaana pihalla.

Vähän aikaa Sulevi harkitsi ennen kuin hyppäsi häkistä pihalle. Nopeasti se kuitenkin tuli Hellan ja Mustaruusun perässä.

Lintuinfluenssariskin takia kanojen ulkona vapaana pitäminen on kiellettyä ajalla 1.3. - 31.5. Katson kuitenkin, että päivittäinen pieni valvottu koulutus- ja valokuvaushetki pihalla ei ole mikään riski pienessä kahden kanan ja kukon parvessa. Muuten kanat ja Sulevi oleskelevat kanalan yhteydessä olevassa tarhassa, jossa on myös katto.

Tähän asti Sulevi oli katsellut kissoja vain verkon takaa. Ensimmäisenä tuli Liinu tervehtimään.

Mansi kokeneena paimenkoirana kuljeskeli rauhallisena riittävän kaukana Sulevista. Kukko piti valppaana silmällä uusia tuttavuuksia.

No, Maija on Maija, sen piti ensin esittää vaarallista saalistajaa.

Ai, eikö saakaan pelotella. Koirien tavoin Maijakin on oppinut kunnioittamaan tiukkaa EI-käskyä.

Utelias Unna halusi tutustua uuteen tulokkaaseen vähän lähemmin. Hyvin kohteliaasti se lähestyi Sulevia.

Vähän Sulevia jännitti.

Luottavaiset kanat Mustaruusu ja Hella vakuuttivat esimerkillään, että Kortelahden pihassa kaikki ovat kavereita keskenään ja emäntä pyörii kameroineen turvallisesti lähistöllä.

Hyvin Sulevi on täyttänyt kukon viran Kolin Kiekauksessa. Se on rauhallinen ja harkitseva kukko ja täytyy myöntää, että se kiekuu huomattavasti kauniimmin kuin edesmennyt Yrjö.

P.S. kanoista tai lampaista haaveileville: