Kolmekymmetä astetta pakkasta Käränkällä tammikuussa 2016
Ulkona paukkuu pakkanen. On ollut aikaa rauhoittua ja mietiskellä. Jotenkin tuntuu, että elämässäni on taas jonkinlainen käännekohta. Ennen uusia suunnitelmia ajattelin kuitenkin hieman muistella SuomiLove-konsertin tapaan.
Hanhet lentävät yölevolle Orivedelle Rääkkylän Koivuniemessä syksyllä 2013.
Pitkä parisuhde vaatii paljon. Onnistuisikohan se kuikiltakaan, jos he eläisivät yhtä vanhaksi kuin ihmiset?
70-luvun alussa elämä ja rakkauslaulut muuttuivat. Nuoruustangoa tanssin Veikon kanssa. Tanssimme tangoja yhdessä vaihtelevin askelin yli kolmekymmentä vuotta. Väkevästi, tulisesti ja tuskaisesti niin kuin tangoa kuuluu tanssia. Sitten herra Asberg sotki tanssiaskeleemme.
Kymmenen vuotta on kulunut avioerosta. Nyt voin sanoa, että kyllä Huovutettu sydämeni kesti ja vahvistui.
Tämän sinkkuelämäni tärkein päätös on varmasti ollut muutto Kolin Kortelahteen.
31. 3. 2009 kirjoitin silloiseen blogiini: "Huomenna muutan Kolille Kortelahden pientilalle. Eron jälkeen kuvittelin, ettei minulla ole rohkeutta, ei voimia eikä taitoja selviytyä yksin maalla. Päiväunissani kuvittelin kohtaavani eläkeläisprinssin, joka veisi minut maasturillaan punaiseen tupaan kosken partaalle suuren taigametsän reunalle."
Eläkeläisprinssiä ei ole saapunut. Olen toki ihastunut ja rakastunutkin. Jälkiviisaasti kuitenkin voin sanoa, että onpa minulla ollut tuuria, etteivät ihastumiseni johtaneet sitovaan suhteeseen. Minun elämässäni on ollut jo kaksi miestä, joita molempia edelleen arvostan. Se taitaa riittä.
Eläkeläisprinssiä ei ole saapunut. Olen toki ihastunut ja rakastunutkin. Jälkiviisaasti kuitenkin voin sanoa, että onpa minulla ollut tuuria, etteivät ihastumiseni johtaneet sitovaan suhteeseen. Minun elämässäni on ollut jo kaksi miestä, joita molempia edelleen arvostan. Se taitaa riittä.
Elämäni Kortelahdessa on ollut luovaa ja rikasta. Voimavarani ovat olleet lapseni, ystäväni, kotielämeni ja luonto. Olen oppinut arvostamaan myös yksinäisyyttä. Yksinäisyys on antanut tilaa kehittyä ja löytää uutta. Olen saanut rauhassa kasvaa ja löytää ne asiat, jotka ovat minulle tärkeitä. Tänä päivänä minua koskettaa erityisesti laulu Toiset meistä .
Jaksaa, jaksaa, jaksaa se aurinko nousta ja kohta se lämmittääkin.
Valoa ja uusia haasteita kohti!
Mieronkiertäjä tai kulttuurikulkuri, ihan miten vain. Matka jatkuu.
Valoa ja uusia haasteita kohti!
Mieronkiertäjä tai kulttuurikulkuri, ihan miten vain. Matka jatkuu.
Elämään mahtuu monia jaksoja. Aika monia asioita voi päättää, mutta usein asiat myös tapahtuvat yllättäen. Joten vannomatta paras ;-)
VastaaPoistaEnhän minä vannonutkaan. Mutta olen iloinen, että olen oppinut pitämään yksinäisyyttä myös ystävänä. Se antaa paljon ja en kovin helpolla siitä luovu.
VastaaPoistaOikein hyvää matkaa vaan! Jonkinlainen muutos on täälläkin tulollaan, ei vaan tiedä miten tää menee.
VastaaPoistaIhania kuvia jälleen. Se tuntuukin huikealta kasvamiselta, kun eron jälkeen huomaa pärjäävänsä ja ettei yksinäisyys pelota ja siitä voi nauttia. Hyvää jatkoa!
VastaaPoista