tiistai 27. joulukuuta 2016
Minun joululahjani: Tauno Vimpeli Palo
Vähän ennen joulua saapui kissalaumaani uusi jäsen, pieni harmaaraidallinen poikakissa.
Taunon emä pelastettiin Pohjanmaalta Vimpelistä, jossa se oli elänyt ilman kotia ja tehnyt jo useammat pennut. Se imetti vielä luovutusikäisiä pentuja ja odotti jo seuraavia. Eläinystävät pyydystivät pentueen ja emon. Pennuille löytyi kodit ja emo matkasi Nooran kyydissä Helsinkiin Kajaskiven kenneliin. Harmaaraitainen emo sai nimekseen Kaisa. Syyskuun 27. päivä syntyi neljä virkeää kissanpentua: kaksi mustaa tyttöä, harmaa tyttö ja harmaa poika. Nyt Kaisa on steriloitu ja se ja kaikki sen pennut ovat löytäneet sopivat kodit.
Olen jo pitkään haaveillut villasukanharmaasta kissasta. Punaiset Hilla ja Liinu sekä valkokilppari Maija ovat kaunottaria, mutta niiden vastapainoksi tarvitaan jotain turvallisen vakaata ja maanläheistä. Ei järkevää, mutta voi niin mieltä ilahduttavaa.
Nimensä pikkukolli sai syntymäpaikkansa Vimpelin ja tulevan tehtävänsä mukaan. Charmikas harmaa hurmuri kuin Tauno Palo kotimaisissa elokuvissa eli siis Tauno Vimpeli Palo.
Nyt Maija pitää Taunoa pikkuveljenään, jolle pitää opettaa juttuja. Ehkä kuitenkin joskus vuoden kuluttua lempi leiskahtaa. Taunolle olisi toinenkin morsian. Olen ajatellut, että Tauno saisi elellä kollina pari vuotta ja kastroitaisiin sen jälkeen.
Tauno otettiin mutkattomasti vastaan ja kaikki kissat hyväksyivät sen laumaan.
Tauno ei ollut varsinaisesti tottunut koiriin, mutta Mansi ja Unna eivät olleet siitä yhtään pelottavia, päinvastoin.
Joulunpyhät sujuivat leppoisasti.
Välillä voi ottaa matsit Maijan kanssa. Ulkoilukin on jo aloitettu.
Kuvaamisiin ja valoisaa vuotta 2017!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Komea kissa hienoilla raidoilla. Eiköhän Tauno kelpaa sulhaseksi ja maatiaisten sukua jatkamaan.
VastaaPoistaKomea sulhanen hänestä kasvaa.
VastaaPoistaAi kun sopo Tauno! Aina ihailen naita punaisia ja kilppareita mutta kylla tuo raidallinen "villasukanharmaa" on kuitenkin ainakin minun lapsuuteni peruskissa.
VastaaPoistaNyt kaikilla Taunon sisaruksilla ja emolla on kissanarvoinen elämä.
VastaaPoistaVoi miten hienoa.
Tauno on söpö! Upeasti on " laumasi" ottanut pojan vastaan <3
Kiitos. Taunosta on kyllä paljon iloa. On niin mukava seurata kissojen touhuja. Kissat ovat meillä oppineet hyvin minun päivärytmini. Yöt nukutaan. Aamuvirkkuna nousen varhain ja silloin kissatkin ovat heti hereillä. Aikuiset pääsevät heti ulos, jos haluavat. Pennut vasta päivän valjettua. Tauno ulkoilee vain minun valvonnassani. Kaikki kissat tulevat sisään syömään märkärukaa (lihaa tai kalaa) noin kymmenen maissa ja ovat sitten sisällä keskipäivän, että linnut saavat ruokailla rauhassa ja minä lenkittää koirat. Kissat kun pyrkivät lähtemään lenkille mukaan enkä voisi mennä kauemmaksi. Taunokin solahti heti tähän päiväjärjestykseen hyvin.
VastaaPoistaPitää tuohon vielä lisätä, että kissoilla on tietysti kuivamuonaa on koko ajan vapaasti saatavilla ja pennut saavat vielä toisen maärkäruoka-annoksen iltapäivällä. Lisäksi kissat barffaavat omatoimisesti myyriä ja valitettavasti jokus harvoin myös lintuja. Onneksi lintujen osuus on saalista vain noin kymmensosa myyriin ja muihin jyrsijöihin verrattuna. Päiväjärjestykseen kuuluu vielä, että talvella pyrin putämään kaikki kissat sisällä aamu-ulkoilun jälkeen aina hämärään asti, että linnut saavat ruokailla rauhassa. Sitten taas kissat ehdottomasti sisään ennen iltamyöhää, koska täällä on ilvesvaara. Täällä on tultava toimeen luonnon ehdoilla ja mahdollisimman vähän luontoa häiritsemällä.
PoistaHieno kissakatras sinulla. Ja kerrassaan mainiota, että niillä on elämässään päiväjärjestys. Meilläkin olisi, mutta mies luulee kissojen tarvitsevan aina ruokaa, kun ne kurisevat tai keskustelevat tai kulkevat hänen perässään. Tietenkin ne sitten tarvitsevatkin, kun ovat oppineet sitä saamaan epämääräisinä aikoina. ;) No, minulta eivät sitten pyydäkään.
VastaaPoistaOnnellista 2017 vuotta Sinulle ja eläimillesi, valoa kohti mennään!
♥ Ihana poika ja ihana koti pojalla.
VastaaPoista