Kun ajelee Kolin Rantatietä satamasta eteenpäin pari kilometriä, tulee vastaan Likolahden parkkipaikka. Siitä lähtee polku Tarhapurolle.
Ketunleivät eli käenrieskat kukkivat polun varrella.
Tarhapurolle on matkaa 900m.
Tarhapurolle kannattaa tulla aamulla, jolloin nouseva aurinko valaisee rinteet. Veden määrä oli jo vähentynyt keväästä.
Putous kohisi viihdyttävästi.
Aamukahvi vanhasta paljon Suomea ja Vienan Karjalaa kiertäneestä kuksasta maistui. Taidankin aloittaa uuden sarjan, minne kuksa kuljettaa eli käyn suosikkipaikoissani aamukahvilla.
Vanhan metsän keskellä veden kohinassa mielikuvitus lähtee liikkeelle ja on aikaa huomata enemmän. Yhtäkkiä minusta tuntui, että minua tarkkaillaan.
Tarhapuro herätti myös muistoja. Kuva on kymmenen vuoden takaa. Silloin minulla oli treffit Tarhapurolla. Olinko rakastunut? Kuva on kyllä itse ottama vitkalaukaisimella. Tuosta ajasta olen kuluttanut ainakin kahdet vaelluskengät loppuun.Nykyiset kuluvat jo hitaampaan tahtiin.
Jos käy Tarhapurolla, kannattaa käydä myös Rantatien toisella puolella Mustanaholla.
Nyt niityn ojissa kukkivat rentukat. Kohta keto alkaa kukoistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti