Kun muutin Kortelahteen 2009, olivat talon ympärillä olevat pellot syksyisin tämän näköisiä. Pelloilla rehoitti enimmäkseen nokkosta, horsmaa, hevonhäntähierakkaa ja vesakkoa. Kuva vuodelta 2010.
Sama maisema loppukesästä 2018, kun peltoja oli laidunnettu 6 vuotta.
Näkymä samalta rinnepellolta Käränkävaaran suuntaan vuonna 2010.
Lampaat ovat muokanneet maisemasta kauniin hakaniityn,
jossa kesäisin kukkii niittyleinikin ja koiranputken lisäksi ainakin metsäkurjenpolvi, päivänkakkara ja muutamat kellokukat. Kuva vuodelta 2016, jolloin pelloilla laidunsi lampaiden lisäksi kolme sonnipoikaa.
Näkymä makuuhuoneen ikkunasta syksyllä 2010
Kiitos ahkerien laiduntajien
maisemat ovat avartuneet.
Talon takana oleva pelto rajoittuu metsään. Siellä suurin kiusa oli elämänlanka eli karhunköynnös , joka syksyisin valloitti pellon ja pienen arboretumin, jossa kasvoi tammia, lehtikuusia, lehmus ja erilaisia havupuita.
Syksyllä 2016 metsäpelto ja arboretum aidattiin ja lampaat alkoivat tehokkaasti nujertamaan elämänlankaa.
Kesän 2019 maisematyöläiset kyyttöhiehot ja vuohet metsäpellolla, josta oli hehkeytynyt kaunis kukkaniitty.
Minä viihdyin pikkuarboretumissa, josta oli elämänlanka hävitetty. Tosin pelkään pahoin, että ei lopullisesti.
Keittiön ikkunasta ei tänne muuttaessani lammelle näkynyt. Rantapellolla rehoitti korkea heinäkasvillisuus, vesakko ja rannalla korte.
Rantapeltoa navetan takana syksyllä 2011.
Näkymä keittiön ikkunan luota loppukesästä 2019. Nyt saatoin seurata keittiöstä aamukahvilla, kun telkät ja koskelot poikasineen tulivat lahdukkaan ruokailemaan.
Kiitokset Mariko Lindgrenille ja Satuhakalle monivuotisesta yhteistyöstä, jonka ansiosta minulla oli nämä maisemat ja unohtumattomat kesät lampaiden, lehmien ja vuohien kanssa. Minulla on hyvä mieli siitä, että olen voinut 11 vuoden aikana lisätä tässä pienessä paratiisissa lajien monimuotoisuutta. Toivoisin tietysti lintujen, perhosten, hyönteisten ja kasvien puolesta, että laiduntaminen tai ainakin säännöllinen peltojen niittäminen jatkuisivat.
Jos suunittelet lampaiden hankintaa ja maisemalaidunnusta, kannattaa lukea kirjani Omat lampaat, pienlampurin käsikirja , se on syntyyt näissä maisemissa.
Täytyy todella toivoa, että laidunnus jatkuu. Arboretumistakin tuli satumaisen ihana! Pusikoituneissa niityissä ja pelloissa on jotakin lohdutonta, mutta nämä kuvat todistavat, että muutama vuosi riittää ja sitten on maisema taas avartunut ja "elävä".
VastaaPoistaValitettavasti en voi jatkoon vaikuttaa muuta kuin kertomalla omista kokemuksistani. Toivon, että nämä kuvat ja kertomus innoittaa ihmisiä maisemalaidunnukseen. Nyt on jo paljon helpompi saada lampaita lainaan/vuokralle kesäksi kuin 10 vuotta sitten. Ihmiset ymmärtävät laidunnuksen merkityksen luonnolle. Kortelahdessa laiduntaminen on ollut vaivatonta, kun joka lohkolla lampaat saavat vettä joko purosta tai lammesta.
PoistaHienoa työtä!
VastaaPoista