Lampaat kukistavat elämänlangan

Lampaat ovat ahkeroineet. Villa kasvaa ja Kortelahden pihapellot kaunistuvat ja maisema avartuu. Tämä Saramon lampaiden yhdeksän suomenlampaan ja kainuunharmaan maisemahoitoiskuryhmä on kyllä ihanan tehokas ja kaikenlisäksi hauska.

 Vietämme  yhdessä tunnelmallisia iltoja saunarannassa.

Aamukahvilla minulla riittää seuraa. Unna on oppinut olemaan rentona lampaiden seurassa silloin, kun ne laiduntavat. Kun siirrän lampaita aitauksesta tai aitaukseen, se auttaa innokkaasti. Lampaat ovat myös oppineet, että Unnan kanssa  tapahtuu aina jotain mukavaa.  Ne pääsevät uusiin paikkoihin ja saavat joskus pikkuisen lisäherkkuja.

Suuri harmistus on koko Kortelahdessa olon aikana eli 7 vuotta ollut pihan puupuistossa rehottava ja törkeästi leviävä elämänlanka, virallisesti karhunköynnös . Syyskesällä se on kiipeillyt omenapuuhun, tammiin ja lehtikuusiin. Tänä vuonna elokuun lopulla Kortelahden maisemanhoidosta vastaava Satuhakan Mariko aitasi lampaille koko tämän alueen ja sen takana olevan vanhan pellon sekä suojelumetsän reunan. Aluksi lampaat melkein hukkuivat elämänlankaviidakkoon.

 Mutta elämänlanka maistui!

 Sama alue viikon päästä. Vain lehtikuusen oksilla roikkuu elämänlangan jäänteitä. Hyvä tehomimmit!

Nyt voi siirtyä pellolle, jossa riittää monenlaista syötävää. Tosin  ei enää näin syksyllä kovin ravitsevaa. Nämä uuhethan eivät ole kantavia, joten ne voivat huoletta vielä laiduntaa vanhalla pellolla.
.

Laitumeen kuuluu myös pieni kaistale metsää, joka rajoittuu suojeltuun liito-oravametsikköön.

Aamulla auringonnousun aikaan läksimme Unnan kanssa etsimään lampaita, koska olin ajatellut viedä ne vähäksi aikaa rantalaitumelle, jossa on kasvanut uutta vihreää. Lampaat löytyivät metsiköstä.

Kuljetin lampaat Unnan avustuksella avaraan aitaukseen.

Siitäkös uuhet riemastuivat. Ne aloittivat hurjan rallin ympäri saunarakennusta.  Unnakin katsoi ihan kauhuissaan, että noitako pitäis paimentaa.

Pikkuhiljaa lampaat kuitenkin rauhoittuivat ja Aava tuli tapansa mukaan rapsuteltavaksi.
Mielenkiinnolla seuraan, miten uuden laitumen maisemat muuttuvat syksyn aikana. Ensi kesänä voimme aloittaa elämänlangan torjumisen jo aiemmin. Keväisin olen nauttinut puupuiston monelaisista puista ja sinivuokoista niiden juurella. Sitten elämänlanka on ominut puiston. Ehkäpä ensi kesänä on toisin.