Kaveri karvainen

 Tässä talossa ollaan kavereita

runo Johanna Hassinen

Kaveri karvainen

yksinäinen sinun ei tarvitse olla

ystävyys on yhtä herkkää

kuin höyhen tuulessa

tai hipaisu huulessa.

Kukko kultainen

vartija puolestain oot

kaveruus on yhtä vahvaa

kuin kaviot rivissä

tai kannukset kivissä.

Toisiimme tahdomme luottaa

nokkivat, pukkivat, haukkuvat, naukuvat

vedetäään yhdessä nuottaa

ja saadaan päiviin iloa

ainakin tuhat ja sata kiloa.

Hyvää ystävänpäivää!

Ystävä kallein

Aurinko nousee,

On kastetta maassa.
Aika on herätä,
Nousta ja lähteä,
Kohdata ystävä kallehin

Piken kanssa Paanajärven kansallispuistossa elokuussa 2010

Päivä on kirkas,
Vain metsässä tuulee.
Aika on leikin
Ja naurun ja riemun.
Mukana ystävä kallehin.

Kolilla tammikuussa 2013

Niin kaunis on maa,
niin korkea taivas.

Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Aurinko laskee,

Jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.

(runo Kari Rydman)

Rakasta retkikaveria muistellen Unohtumattomia hetkiäystävän kanssa