perjantai 29. joulukuuta 2023

Mansin muistolle

Pilvipolun Mansi 11. 4. 2012- 27. 12. 2023

Mansi on siirtynyt tunturien tuolle puolelle pilvipeuroja paimentamaan. 

Vein Mansin eläinlääkärille, koska olin huolissani sen lisääntyneestä vedenjuonnista. Ultrassa eläinlääkäri totesi isohkon kasvaimen pernassa. Mitään ei ollut tehtävissä, jouduin jättämään Mansille jäähyväiset ihan liian aikaisin. 

Mansi oli koira, joka katsoi aina minua suoraan silmiin. Rehellinen, lempeä ja viisas.



Mansi Mansikkainen elämänsä keväässä


Mansin emä on Pilvipolun Pipariakka ja isä rekisteröimätön porokoira Onni. Pipari sai Mansin ja 4 poikaa. Kolme pojista on vielä elossa hyväkuntoisina. Jehki on ansioitunut mm lukukoirana ja koulukoirana sekä lemmikkien etsintätyössä. Eemeli on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytyskoira.Sekä emän että isän suvut ovat omaa kasvatustyötäni useamman sukupolven ajan lähtien rotuunotetusta Cikistä lisättynä Porokoiratutkimuksen suorilla jälkeläisillä Tilkolla, Santulla ja Hallalla. Mausteena taustalla myös hyvä vanha paimensukuinen linjani Pilvipoun Lilli- Pepe. Mansi ja sen veli Pilvipolun Eemeli otettiin lapinporokoirarotuun 2018. 


Mansi sai viisi poikaa rotuunotetun Rannun kanssa vuonna 2015. Eemeli ja Mansin  PilvipolunVelho-pennut ovat jatkaneet harvinaista sukulinjaa eteenpäin. Tavoitteenani on ollut säilyttää vanhoja saamelaisia porokoirasukuja ja hyviä paimennusominaisuuksia.


Mansi suoritti poropaimennustestin 2018. Sen pojista kolme on samoin suorittanut testin hyvin arvosteluin ja Pilvipolun Velho-Tilko on osallistunut myös poropaimennuskilpailuun hyvin tuloksin. Toisen polven jälkeläisitä muutama on mennyt työkoiraksi porotiloille. 


Mansi vietti onnellisen lapsuuden ja nuoruuden emonsa Piparin, koiranpentujen, kanojen, kissojen ja lampaiden kanssa Kortelahden pientilalla Kolilla. Kuvassa Mansin Velho-pennut.




Myöhemmin porukkaan liittyi  rotuunotettu Unna Näkkälästä.






Unna ja Mansi oivat parhaita kavereita. Unna jätti Mansille hyvästit eläinlääkärillä, kun Mansi oli nukutettu. Kotiin saapuessamme Unna vielä kuitenkin etsi Mansia. 


Mansi rakasti kaikkia poikasia, erityisesti lapsia.



 
Viimeiset vuodet Mansi on elellyt Reposaaren merimaisemissa. 


Kiitos Mansi!