Joulunviettoa Kortelahdessa

Kortelahdessa vietettiin venytettyä joulua, koska osa lapsista vietti joulua kahdessa paikkassa. Joulu aloitettiin jo aatonaatonaattona.

Pauliina päästää Ykän ja Nutun sisään. Tyyni on jo sisällä. Kaikkiaan koiria oli alkujoulusta kuusi.

Alakerran porukka: Pipari, Mansi, Unna ja Hilla. Kuvasta puuttuu Liinu.

Jouluaskartelua. Aatos korjaa huopakuusen jouluvaloja.

 Laura ja Pauliina rakentamassa piparkakkumajakkaa.

Majakan he veivät joulutervehdyksenä Peetulle ja Hugolle, pienille Hervannan sankareille.

Juotiin valamolaista kuohuviiniä joulun ja nuorimmaiseni, Tanelin,  maisterintutkinnon kunniaksi. Taneli ja Laura kilistävät.

Joka päivä pelattiin lautapelejä. Tässä menossa vähän likunallisempi peli.

Jouluaattona luontoäiti lahjoitti kauan kaivattua valoa.

 Unna nautti pakkaslumesta ja auringosta

Potkukelkkaromantiikkaa

Kolin Kiekaukseenkin tuotiin pieni kuusi ja kanat saivat jouluaattona riisipuuroa.

Liinu vahtii ikkunasta jouluaaton saunojia.

Parasta joulurauhaa.

Kortelahdessa viettää joulua iso punatulkkuparvi. Enimmillään olen laskenut lintulaudalla 30 punatulkkua. Lisäväriä ja iloa tuovat tali-, sini- ja hömötiaiset sekä keltasirkut.

Pian taas Kortelahden tupa hiljenee. Kiitos, lapset, että olitte ilonani. Nyt taas jaksan yksin kohti kevättä.Tai enhän minä ole yksin. Onhan minulla koirat, kissat, kanat ja linnut. Ystäviäkin piipahtaa silloin tällöin. Nyt on sopivasti levätty ja kerätty energiaa uuden vuoden töihin ja haasteisiin. Toivotan kaikille elämäntäyteistä, sykähdyttävää Uutta Vuotta!

Retki Räsälle ja jääputouksille

Kolin vaarojen esittely jatkuu.
Aiemmin Rintasenvaara ja Käräjäkallio
Talvipäivänseisauksen kunniaksi teemme kolme lumista  retkeä Räsävaaralle ja  jääputouksille.

Vähän ennen Kolin kylää tienviitta vasemmalle houkuttelee poikkeamaan Räsävaaralle.

Kevyt vitilumi koristeli maiseman jo marraskuussa vuonna 2010.

 Lumikengillä tai kahlaten jatkamme muutaman sata metriä polkua ylös.

Kohta avautuu itään maisema kansallispuiston vaaroille. Kirkkaalla säällä näkyy vaarajono Ukosta Ryläykseen.

Kahlaamme toiselle puolelle vaaraa. Alhaalla on jäätynyt Räsälampi.

Tässä aikanaan Eero Järnefelt maalasi yhden kuuluisista maisemistaan.

Räsävaaran huipulla on näkötorni, josta voimme ihailla maisemia kaikkiin suuntiin.

 Maisemia Pikkuräsältä Pieliselle

Maaliskuussa 2011 pääsin Ilmari Martikaisen opastamalle retkelle Räsän jääputouksille.

 Näkymä jyrkänteeltä pohjoiseen Honkavaaran suuntaan. Jääputoukset sijaitsevat jyrkänteen oikeassa reunassa.

Tästä pitäisi laskea liukua alas.

 Hurja lasku sujui turvallisesti Ilmarin valvonnassa.

Räsävaaralle voi nousta myös vastakkaiselta  pohjoisen puolelta.
Helmikuussa 2012 tein potukelkkaretken Kortelahdesta Räsävaaran jääputouksille. Potkuttelin Kortelahden tieltä Hattuvaaran tielle ja siitä Vanhan Koulun Majatalon ohi. Kohta sen jälkeen käännyin Lahnalammentielle, josta muutaman sadan metrin jälkeen oikealle kohti Räsävaaran jääputouksia. Hikinen, kilometrin pituinen ylämäki.  Sen jälkeen oikealla vanhan kivinavetan rauniot ja alamäki

Mäen alta lähtee oikealle vanha metsäautotie kohti jääputouksia.  Paikalle pääsee myös Kolin kylältä Martikaisentietä. Risteyksestä käännytään oikealle alas mäkeen (vasemmalle pääsee Räsävaaran parkkipaikalle) ja ollaan samassa pisteessä eli jääpuouksille menevän polun kohdalla.

Jääpahta sinnittelee huhtikuun auringossa.

Toivotan kaikille positiivista talvipäivänseisausta ja jännittäviä seikkailuja kohti valoa!
Joulukorttirahat laitoin Käymäläseura Huussi ry:lle kehitysmaiden  käymälä- ja vesiolojen parantamiseksi.

Joulukortteja Pilvipoluilta

Näkkälän Unna Pilvipoluilta odottaa lumista joulua

Lähetän Unnan kanssa tervehdyksen Näkkälän kylään kauas pohjoiseen, josta hain pikku Unnan.
Tiinan kanssa teimme unohtumattoman matkan Näkkälään ja Pöyrisjärvn erämaahan toukokuussa.
Matka Lapin kevääseen

Anni-Marjalle ja emolle Nastille kiitokset ihanasta koirasta.
 Näkkälän maatiaiskantaiset porokoirat

Nasti

Iloiset jouluntoivotukset Lunalle ja hänen perheelleen! Lunan hain Sannan, Ronin  ja Maritan kanssa Minnalta Zinaidan kennelistä Hetasta maaliskuussa. Luna elelee rakastettuna perhekoirana Varkaudessa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Luna tekee muutaman vuoden kuluttua pennut Pilvipoluilla. Lunan emä Tsierggis jättää kuvassa hyvästit tyttärelleen. Lunan isä, Nastin poika Remu, hyväksyttiin tänä vuonna lapinporokoirarotuun.
Lunan hakumatka

Lämpimät joulutervehdykset Pilvipolun toistaiseksi viimeiselle lapinporokoirapentueelle, Sompio-pennuille, niiden emälle Pilvipolun Vienanhelmelle eli Nulpulle ja Hannalle! Minä toimin etäkasvattajana ja pennut syntyivät ja kasvoivat Hannan perheen hoivissa.

Pilvipolun Malja Keväälle eli Peppi kuvattuna viime uutena vuotena Herajärvellä. Piparinmakuinen joulutervehdys Piparin tyttärelle Pepille ja perheelle. Peppi on jo nelivuotias terve, reipas sijoitusnarttuni, jonka pennutus on vakavassa harkinnassa.

Piparin toset pennut, Onnenpiparit, täyttävät keväällä kolme vuotta. Kuvassa Pipari komentaa jälkikasvuaan Mansia ja Jehkiä.

Joulupentuni Pilvipolun Pipariakka täytti itse jo 10 vuotta ja toivottaa talven riemuja ja maukasta joulua kaikille jälkeläisilleen.
Pipari, kymmenen yhteistä vuotta

Meidän suvun viimeiset paimensukuiset pääsiäisenä 12 Kortelahdessa. Ensimmäisenä Johanneksen perheen Saaga, perässä Lauran Tyyni ja sen poika Reima.

Saaga ja Peetu. Saaga eli Pilvipolun Saaga-Beana lähettää hellät jouluterveiset Pilvipolun Neliapilan eli Pikin kymmenelle joulupennulle. Minä jätän haikeat jäähyväiset paimensukuisten kasvattamiselle. Luulen, että Saagan tytär Piki on viimeinen pilvipolkulainen paimensukuisten sukutauluissa.

Pipari, Mansi ja Unna kailottavat raikuvat jouluhaukut lenkki- ja saunakavereilleen Raikulle ja Aihkille.

Hilpeitä lumileikkejä kaikille ihmis- ja koiraystäville!