Ajelimme Vammalasta Stormin ja Lantulan kautta kohti Ekojärveä. Kapea hiekkatie kiemurteli läpi satakuntalaisen peltomaiseman. Tienpenkat alkavat olla koreimmillaan kesäkukkia.
Ilahduttavaa oli nähdä paljon hoidettuja pihapiirejä, joissa oli jätetty elintilaa luonnonkukille. Tämän vanhan sähköttömän talon perinteisestä piha- ja hakamaisemista huolehtivat rauhalliset suomenlampaat.
Saavuimme Tiensuuhun. Siellä oli pihalla kova vilske koiranputkien seassa.
Liinu ja Maijakin kävivät tervehtimässä, vaikka selvästi häiritsin niiden hellepäivän lekottelua.
jatkoin Tiensuun tienpäähän.
Aitan kulmalta jatkui metsäpolku pienelle suolle.
Hirsiaitalta kääntyi kärrytie metsätorpan pihaan.
Nyt pääsin tutustumaan pihapiiriin ja taloon. Se oli juuri sellainen kuin olin unelmoinut.
Syksyllä istuskelen talon rappusilla kahvikuppi kädessä ja lämmitän varpaitani aamuauringossa. Mitähän näenkään pihalla? Varmasti ainakin Liinu ja Maija tulevat moikkaamaan minua ja koiria.
Hyvää luonnonkukkapäivää ja sydänkesän juhlaa kaikille!