keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Kevätvirkistys Saimaalla

 

Linnansaaren kansallispuistossa Saimaalla kannattaa liikkua silmä tarkkana. Mitä? Onko tuo vasemmalla kivi vai norppa? Se selviää,kun luet jutun loppuun. 

Tänä vuonna jäät lähtivät myöhään. Saavuin Saimaan rannoille juuri oikeaan aikaan, kun kevät saa vallan ja koivujen ruskea silmujen väri muuttuu kevään vihreäksi. 

Majoitun ystväni Maritan luo, jolla on punainen tupa Joroisilla. Tuvan ikkunasta sain seurata lammen kiihkeää kevättä. Laulujoutsenet ja kurjet huutelevat tervehdyksiään. 


Jalkavaivat olivat minua masentaneet kevättalven aikana. Normaali luonnossa käveleminen ei onnistunut. Siksi oli ihanaa päästä tänne luonnon keskelle, josta pihlata voi seurata sekä luonnon että Lillin luontopihan eläinten elämää. 


Lillin Luontopiha on Maritan yritys, joka tarjoaa  kuntouttavaa eläin- ja luontoavusteista toimintaa ja green care palveluita.


Lapinporokoira Lilli pääsi mukaan Linnansaaren kansallispuistoon, jossa vietimme yhden yön saaressa Maritan kesämökillä.  Keväällä jäiden lähdettyä norpat köllöttelevät paljon kivillä, koska on karvanlähtöaika. Siksi rantoja ei saa turhaan lähestyä. Seuraavissa kuvissa on käytetty pitkää 600 mm putkea.


Ei ollut kivi (toinen kuva ylhäältä) ,vaan lihava norppa, joka jatkoi köllöttelyä, kun hiljaa ajelimme eteenpäin. 


Sielläkin norppa!


Kolmas! Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Tilanne on viime vuosina hieman parantunut. Saimaalla laskettiin viime vuonna 420 norppaa. Maritan mökki on niiden kotivesillä Rantasalmella.
 


Istuimme iltapäiväkahveilla mökin terassilla, kun yhtäkkiä tyyni vedenpinta alkoi väreillä. 


Sieltähän ilmestyi uteliaan, pienen kuutin pää!


Kuutti kävi kurkkaamassa meitä vielä ihan rannassakin, mutta siitä en saanut kuvaa. 


Kun palasimme vähän ennen auringonlaskua ilta-ajelulta, Marita ihmetteli kotilahdukassa uutta kiveä oudolla paikalla. Sehän olikin pikku kuutti, joka oli valinnut nukkumapaikakseen veden alla olevan karikon kaislikon reunasta. 
 





Hyvää, turvallista kesää pikku kuutille!



maanantai 9. toukokuuta 2022

Kissojen kevät


Makeet maatiaiskatit Sirkku ja Pulmu alkavat aikuistua. Kesällä kumpikin täyttää vuoden. 

Sirkku on kookkaampi. Onhan se melkein kuukautta vanhempikin kuin Pulmu. Leikit ovat riemukkaita. Mattoja saa oikoa useamman kerran päivässä ja verhoja ripustaa aina uudelleen. 

Kissatarhassa kumpikaan ei viihdy. Ne ovat suorastaan kauhuissaan, jos jätän sinne. Mutta toistaiseksi kissat saavat ulkoilla kanssani parvekkeella. Se loppuu sitten, kun jompikumpi loikkaa karkuun. 

Pulmu on uusissa asioissa selvästi varovaisempi. Turvallisen Mansin seurassa uskaltaa. 

Toinen suosikkipaikka on valoisa kuisti, jonne aamuaurinko paistaa lämpimästi. Pulmu on enemmän sylikissa kuin Sirkku. Mutta vain omasta tahdostaan. 

Sirkku on ahneempi ja uteliaampi. 

Tässä on Eevertti, kaksivuotias kolli Noormarkusta. Eevertti syntyi Pohjanmaalla. Sen emä on täysmusta maatiaiskissa, isästä ei tietoa. Luonteeltaan Eevertti on lempeä ja ihmisystävällinen. 

Eevertti  tuli meille kyläilemään Sirkun luo, kun Sirkulla alkoi kolmas kiima. Pulmulla ei vielä ole selviä kiimoja ollutkaan ja se on minusta muutenkin vielä vähän lapsi pentujen tekoon.

Näiltä homma tuntuu sujuvan. Lemmenloman jälkeen Eevertillä on varattu eläinlääkäriaika. Siihen loppuu lemmenleikit. 



 Toiveissa pieniä sirkkuverttejä heinäkuussa.