maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kevätjäillä

Pielinen on vielä paksussa jäässä ja jäätie Vuonislahdesta Kolille käytössä.

Jäätien kuntoa seurataan. Kevätaurinko sulattaa jäätä vinhaa vauhtia.

 Harmaalokit ovat jo saapuneet Kolille.



Pääsiäisaamun kevätvaloa

 Pipari, Mansi ja Unna ilottelevat Käränkän jäällä


Kortelahti

 Liinulla ja Hillallakin keväiset tunteet pinnassa.








perjantai 11. maaliskuuta 2016

Suomen luonto myynnissä?


Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa koko Suomen pinta-alasta. Suunniteltu Metsähallituksen yhtiöittäminen heikentäisi  merkittävästi  meidän suomalaisten ja eduskunnan mahdollisuutta vaikuttaa Suomen luontoa koskeviin päätöksiin. Suunnitellussa uudessa osakeyhtiössä valtion talousmetsät ja osa retkeilymaista olisivat tuottovaatimusten alaisia. Lisäksi muut virkistysmetsät, Suomen yleiset vesialueet sekä Ylä-Lapin valtavat luontaistalousalueet siirtyisivät niin kutsuttuun kolmanteen taseeseen, joka sekin olisi liiketoimintojen hallussa. Pahimmillaan lyhytjänteinen voitontavoittelu ohjaisi päätöksiä näiden alueiden käytöstä ja myynnistä.

Miksi vastustan suunniteltua metsähallituslain muutosta?


Vuonna 2006 muutin Kontioniemeen. Niemen kärkeä ympäröi salaperäinen peikkometsä käkkyräisine puineen ja sammal- ja jäkälämattoineen. Peikkometsä oli syntynyt Höytiäisen Humauksessa, kun padon rikkoutumisen seurauksena 1800-luvun lopulla Höytiäisen pinta humahti 10 metriä. Nyt tämä ainutlaatuinen metsä on pirstottu , kun kunta on lyhytnäköisesti sallinut sinne rakennettavaksi ökyhuviloita jopa kaavoituksen vastaisesti.
Enemmän Järvenlaskunmetsästä



Muutin Kolille. Kansallispuistossa voi  vielä saada aidon kosketuksen luontoon ja sen monimuotoisuuteen.


Erämaavaikutelma säilyy Kolin poluilla, jos ei nouse korkeille vaaroille.


Näkymää Räsävaaralta Kolin päähuipuille Ukolle ja Akalle päin maisemaa laikuttaa monet avohakkuut.

Miksi metsä on meille tärkeä? Kaikki myönnämme ja tutkimuskin on todistanut, että metsä rauhoittaa, auttaa suruun ja metsässä onglemat usein ratkeaa. Metsästä löytyy voima, lohtu ja luovuus. Nyt on viimeinen hetki suojella jäljellä olevat pienet erämaasaarekkeet ja vanhat metsät, että me suomalaiset voisimme vielä mennä metsään. Me tarvitsemme metsiä, joissa voimme vaeltaa rauhallisin mielin  ja tuntea, että tämä metsä kuuluu meille kaikille. Syvin luontoyhteys syntyy kunnioituksesta ja nöyryydestä, omistamisella ja osakeyhtiöillä se voidaan tuhota.


Todellista erämaata en löydä enää Kolilta. Siksi minun pitää aina muutaman vuoden välein matkustaa Paanajärven kansallispuistoon Venäjälle. Niin kauna kuin jaksan, haluan nousta Kivakka-tunturille.


Sinne sieluni maisemiin halajan ja  matkustan taas ensi syksynä.


Jonh McGregor ja Paleface: Puut ovat kaatuneet