perjantai 30. huhtikuuta 2021

Huhtikuun luontopäiväkirja Reposaaresta

Ensimmäinen huhtikuuni Selkämeren rannikolla päättyy kohta vappuun. Huhtikuu on oikukas, välillä lupaavan keväinen, välillä viiltävän kylmä.


Vahvimmat kevään tuojat ovat haahkat, joiden matala laulu säestää koko ajan Takarannan kulkijaa.

 

Naurulokit saapuivat huhtikuun alkupuolella.

Kyhmyjoutsenia on paljon. Laulujoutsenparvet lentävät joskus ohitse kohti pohjoista. 



Rantakäärme on minulle uusi tuttavuus ja kevään mieluisin kuvauskohde.

Neitoperhosia ja nokkosperhosia lentelee runsaasti merenrantapajukoissa lampiminä päivinä.


Metsäpoluilla törmää usein metsäkauriisiin. Yleensä vain koirat huomaavat ne ensin ja haukkuvat pois kameran ulottuvilta.


Huhtikuun alussa jää vielä peitti Junnilan lampea.



Vanha kaunis luonnonkiviraunio Junnilassa.


Junnilan Ankkalinna keväisessä iltavalossa


Kotikadullani Kirkkokadulla kevät etenee mustarastaan laulun säestyksellä.


Naakkojen ja kottaraisten siivittämänä.



Huhtikuun lopulla kottaraiset aloitttivat innokkaat pesäpuuhat. Minun hoitamattomalta pihaltani ne löytävät hyvin pesämateriaalia. 




Aamukävelyllä Satamapuistossa ja vierasvenesataman aallonmurtajalla. 





Toiveikasta vappua! Minä aion viettää parvekevappua näissä maisemissa simasta,kahvista ja tyrnileivoksesta nauttien. Koronapilvet väisyvät ja toukokuun tuulet lupaavat jo väljempiä vesiä. 














 


tiistai 20. huhtikuuta 2021

Rantakäärmeitä Reposaaressa

 

Rantakäärme   (Natrix natrix) on hyvin tyypillinen nykyiselle kotiseudulleni Reposaarelle. Entisellä asuinpaikallani Kolilla kyykäärme on paljon yleisempi. Kolmas kotimainen käärme on kangaskäärme, jota esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla.


Rantakäärmeellä on yleensä keltaiset, oranssit tai valkeat laikut niskassa. Selkäpuoli on oliivinvihreä, harmaa tai ruskea. Joskus tummasssa selässä on tummempia täpliä. On myös täysin mustia yksilöitä. 

Pään muoto on pyöreähkö soikio ja siinä on etenkin silmien takana suuria kilpiä. Silmäterä on pyöreä.

Rantakäärme on suurin käärmeemme. Se kasvaa 75-90 cm mittaiseksi. Suurin Suomessa tavattu yksilö on ollut 134 cm pituinen.


Rantakäärme liikkuu vikkelästi maalla, puussa ja vedessä. Se pakenee ihmistä herkästi. Puolustautuessaan se voi ruiskuttaa pahanhajuista eritettä tai esittää taitavasti kuollutta. 
Olen kuvannut kaikki kuvat 600 millin teleellä, jolloin rantakäärmeen aurinkokylvyt ja muut päiväpuuhat eivät ole häiriintyneet. 


Rantakäärme on rauhoitettu. Sitä esiintyy  Etelä-Suomessa. Yleinen se on vain maamme lounaisissa osissa, etelärannikolla ja järvialueilla suunnilleen Kristiinankaupungin ja Savonlinnan korkeudelle saakka. Yksittäisiä käärmeitä on tavattu aina Oulun korkeudelle asti.  
Rantakäärme syö sammakkoeläimiä, niiden toukkia, kaloja ja jyrsijöitä.  Sitä suosittiin aiemmin karjatiloilla ja siirrettiin navettoihin hävittämään rottia ja myyriä. Siksi sitä kutsutaan myös tarhakäärmeeksi. 


Rantakäärmeet heräsivät tänä keväänä Reposaaressa huhtikuun puolessa välissä. Käärmeet kokoontuvat lämpimille rantakivikoille parittelemaan. Häämenot jatkuvat yleensä toukokuun alkuun asti. Naaras munii kesä-heinäkuussa 6-40 pientä nahkakuorista munaa lämpimään paikkaan esimerkiksi lanta- tai rakkoleväkasaan. Munat kuoriutuvat elo-syyskuun vaihteessa. Rantakäärmeet voivat elää yli 20-vuotiaiksi. 
Yle Luonnon mielenkiintoinen video Oletko koskaan nähnyt rantakäärmeen kuoriutuvan?


Toivon suojelua ja myönteistä ilmapiiriä kaikille käärmeillemme, jotka kuuluvat ehdottomasti monimuotoiseen luontoon. 


On ollut upeaa seurata tänä keväänä rantakäärmeitä täällä Reposaaressa. Kun muutin vuonna 2009 Kolille, minulla oli samantapainen mieleenpainuva kohtaaminen kyiden kanssa Kyitä Kolilla


maanantai 12. huhtikuuta 2021

Heräsin mustarastaan lauluun

 


Yksi suosikkipaikkani Toivolan keltaisessa talossa on parveke, joka kunnostettiin viime syksynä. 




Aurinko nousee Reposaaren kattojen ja savupiippujen ylle. Myös äänimaisema on upea. Voin kuulla meren kohinan. 


 
Mustarastas aloittaa aamukonsertin.


Sitten alkaa kaikua lokkien aamufanfaarit.


ja kottaraiset.


Lähiluontoa on mukava seurata ja kuvata  parvekkeelta ja samalla juoda aamukaffeet.





lauantai 3. huhtikuuta 2021

Lapsellinen pääsiäinen

 


Olipa kerran Huopa-Taisto. Se syntyi huovuttaja Arja Leppäsen käsissä. Huopa-Taiston mallina oli oli minun ensimmäinen horniolainen maatiaiskukkoni Taisto. Kuvassa  kanat ihmettelevät Taiston näköistä kukkoa Kolin Kortelahden pihalla toukokuussa 2013. Oikea Taisto taustalla.


Taisto oli hieno kukko. Onneksi minulle jäi Huopa-Taisto muistoksi.

 

Pääsiäiskukko lennähti kiirastorstaina Reposaaren Toivolan talon aidalle.



Pieta hämmästeli kukkoa matkalla päiväkotiin.


Pääsiäisenä kukotkin munii. 



Hattu-kissa saattaa Pietan usein päiväkotiin. Se ei onneksi kulje räpsööläiseen tapaan keskellä katua, vaan puikkelehtii kadun vieriä ja odottelee aitojen reunalla. 



Keittiön ikkunasta näkyy pala sinistä taivasta, kun sain ikkunat pesetettyä pääsiäiseksi.


Reippaat virpojat kävivät ilahduttamassa palmusunnuntaina. 


Siskokset Pieta ja Valmu mummin pihakeinussa.


Pääsiäsipyhinä luetaan Peppi Pitkätossua.



Aurinkoista pääsiäistä!