Pilvipolun koirien laskiaisriehaa

Laskiaissunnuntaina paistoi aurinko. Voi, niin keväisesti! 

Unna ja Mansi kisailivat kepistä.

 Käränkän jäällä on tilaa temmeltää.

 Välistä rasittavalle, itsevarmalle Unnalle pitää näyttää oikein äidin ja tyttären joukkovoimalla, ettei nuorison sovi hyppiä nenälle.

Maananataiaamuna jäällä tuuli kuin tunturissa. Porokoirat kiisivät kilpaa kevyen pakkaslumen kanssa.

Riemukasta laskiaista, toivottavat Pipari, Mansi ja Unna!

Saarenmaan maatiaismatka

Heinäkuussa 2007 tein ystävien kanssa iloisen maatiaismatkan Saarenmaalle. Matkasimme ystävän autolla ja oppaanamme Saarenmaalla toimi Kaupo Sirel. Olin esittänyt Kaupolle toiveen nähdä mahdollisimman paljon saarenmaalaisia kotieläimiä ja mieluiten maatiaisrotuisia. Kaupo kierrättikin meitä kolmena päivänä ympäri saarta ja vierailimme monilla mielenkiintoisilla maatiloilla. Valitettavasti muistiinpanoni ovat hautautuneet jonnekin muuttolaatikoiden pohjalle enkä pysty antamaan tarkempia tietoja kuvauskohteista. Jos joku tunnistaa eläinrotuja tai paikkoja, otan mielelläni kommentteja vastaan.

Retkiporukkamme. Vasemmalla Kaupo, edessä Tiina ja takana Jani ja Katja.

Kävin hyvästelemässä Pilvilampaat-kehräämön karstakoneet, jotka nyt karstaavat huovutusvillaa Kaupo Sirelin Pilvelambad-kehräämössä Salmen kylässä Saarenmaalla.

Villan lajittelua Kaupon kotipihalla.

Majapaikkamme kissa. Liekö pitkäkarvainen virolainen maatiaiskissa?

Tien varrella pysähdyimme kuvamaan laiduntavia vuohia ja lampaita.

Suuri lammastila Salmen kylässä. Maatilalla oli myös nautakarjaa ja maatiaiskanoja. Kanat olivat sisällä navetassa enkä valitettavasti saanut kunnon kuvia.

Vierailimme pariskunnan luona, joilla oli vuohia, lampaita, hevosia ja mehiläisiä.

Heidän lampaansa oli saarenmaalaista kantaa.

Vanhat kiviaidat toimivat myös lammasaitoina. Kuvat Pilguse Moisan matkailutilalta.

Tämä esiteltiin minulle eestiläisen maatiaislehmänä.

Tilan vasikoita

Viron maatiaissivut viroksi

Huovutettuja muistoja

Suomenlampaan villalla on monia hyviä ja aiutlaatuisia ominaisuuksia. Se on pehmeää, kiiltävää ja erityisen hyvää huopumaan. Suomalaiset maatiaislammasrodut suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas lahjoittavat neulojalle ja huovuttajalle  luonnon  värikirjon valkeasta harmaan ja ruskean eri sävyihin ja mustaan.
Meidän perheeseen  tulivat ensimmäiset lampaat 1980-luvun alussa. Villa vietteli matkaansa niin, että 1989 perustimme Veikko Liljan kanssa Pilvilampaat kehräämön. Pilvilampaat-kehrääm erkioistui huovutusvillan tekoon.

Historiaa

1991 Pilvilampaissa Kontiolahden Pyytivaaralla  järjestettiin  ensimmäiset hevoshuovutskurssit. Taisivat olla ensimmäiset laatuaan Suomessa. Omat hevosemme suomenhevostamma  Elotar ja sen nuori poika Pipo (Pilven Poika) sekä shettis Zampa oppivat nopeasti vetämään huovutusrullaa.

Opettajana toimi taiteilija Tuula Nikulainen, joka on opiskellut hevoshuovutusta Mongoliassa.
Hevosen avulla huovutetaan suuria huopatöitä kuten jurttia. Jurtista, huovutuksesta ja ympäristötaiteesta enemmän Tuulan blogissa
Kuvasssa Tuula esittelee suurta hevosensa Zorron avustaman tehtyä huopatyötä kotonaan Halikon Angelniemessä joskus 1990-luvun loppupoulella.

Pyytivaaralla järjestimme  huovutuskurssit kolmena kesänä. Uuden vuosituhannen alussa ostimme Kuhmon Saunajärveltä entisen metsäkämpän Itälän. Siellä huovutimme kolmena kesänä. Opettajiksi tulivat Jaana Kanerva ja Tiina Holopainen. Hevostyön tekivät Jaanan suomenhevosruuna Ensi Ajatus eli Emppu ja shettistammamme Zampa.

Kuhmon Hukkavilla-leireillä yhdistimme hevos-, koira- ja käsityöharrastuksen. Hevosten kanssa huovutimme ja koirien kanssa harjoittelimme pelastusetsintää.

Kolilla puuhasin yhdessä Kanervan Jaanan ja Holopaisen Tiinan kanssa vielä yhden unohtumattoman huovutuskurssin.

Emppu (Ensi Ajatus) toimi ahkerana työhevosena. Apuna ja kaverina sillä oli Manta-poni.

Villa asetellaan ensin  lakanan päälle. Kastellaan lämpimällä mäntysuopavedellä. Haluttaessa voi kuviota aluksi huovuttaa käsin lämpimän veden ja saippualiuoksen avulla.

Huopatyöt on kääritty mattojen ja märkien lakanoiden sisään ja pyörivät rullassa. Välillä rulla aukaistaan ja työt käännetään. Yhtä työtä huovutetaan rullassa puolesta tunnista useampaan tuntiin riippuen työn paksuudesta ja halutusta kovuudesta. Viimeistely tehdään käsin huovuttamalla.

Valmiita töitä Kortelahden navetassa.

Manta vetää huoparullaa kärrien perässä ja antaa samalla kyytiä inokkaille hevostytöille.

 Huovuttaa voi myös käsin ja neulalla. Huovutustaitelija Arja Leppänen huovutti minulle Huopataiston ensimmäisen horniolaisen Taisto-kukkoni muistoksi. Tyyne kananen ihmettelee hiljaista kukkoa.

Arjan töitä, jotka matkaavat maatiaismatkalaukussa näyttelyihini.