Hevoslaukkaa, laitumellelaskuviikko alkaa !

Tällä viikolla toivottavasti mahdollisimman moni ihminen ja eläin pääsee kesälaitumelle nauttimaan Suomen suvesta. Sen kunniaksi blokissani alkaa laitumellelaskuviikko. Ensimmäisenä vihreille laitumille laukkaavat nuoret oripojat ja ruunat Pihan tallilla Kontiolahden Romolla.

Minun suosikkini, kolmivuotias ori Pihan Just Joo eli Jore, jonka emän isä on oma kasvattini Pilven Poika eli Pipo.  Pipo on viriili 24-vuotias ja astuu vielä tammoja Rehulan tallilla Porissa.

Kortelahden lintukoto

Punatulkku

Ystäväni Iiris Brocke kuunteli yhden illan ja aamun toukokuun puolessa välissä Kortelahden lintukonserttia. Hän tunnisti kaikkiaan 29 eri lintua pihapiirissä ja Käränkänlammella saunarannassa:
Haarapääsky, harmaalokki,  hippiäinen, keltasirkku, kirjosieppo, kuikka,  kuovi, kyyhky, käki,  käpytikka, lehtokurppa, leppälintu,  mustarastas, pajulintu,  peippo,  punakylkirastas, punarinta, punatulkku,  punavarpunen, räkättirastas, silkkiuikku, sinisorsa, sinitiainen,  taivaanvuohi, talitiainen,  teeri, telkkä, viherpeippo, västäräkki.

Koiras nokkavarpunen

Rouva nokkavarpunen

Kevään kuluessa on pihan yli lentänyt kurkia, joutsenia, harakoita, variksia, närhiä ja korppia. Kurjet ja joutsenet ruokailevat Käränkän suolampareilla. Muut pesivät suolla tai lähimetsässä. Pihalla on jo pitempään viihtynyt nokkavarpuspariskunta. Iiriksen kuulemien lintujen lisäksi olen nähnyt pihalla vielä järripeipon, palokärjen, aiemmin keväällä runsaasti hömötiaisia, töyhtötiaisia, pyrstötiaisia ja tilhiä.Rantametsikössä pesii metsäviklo.  Pellonlaidassa käväisi toukokuun alussa  komea ukkometso. Tänä vuonna en ole nähnyt haukkoja, mutta lähimetsässä on useampana vuonna pesinyt nuolihaukka ja viime kesänä kanahaukka säikytteli pari kertaa kanaoja.
Kortelahti on siis myös lintuparatiisi. Runsaan linnustonsa ja metsässä asuvan liito-oravan takia Kortelahti pitäisi suojella. Lieksan kaupunki on kuitenkin vastoin omistajien tahtoa kaavaoittanut Kortelahden pellolle läpikulkutien. Kortelahden naapuriin  rakennettiin neljä vuotta sitten kolme muhkeaa huvilaa ja samalla tuhottiin kaunista erälampimaista rantaviivaa. Huvilat oavt olleet nyt tyhjillään kolme vuotta. Ne voisi nimetä vuosikymmenen turhakkeiksi.

Huvilat kuvattuna Käränkän huipulta. Kortelahti on heti huviloiden vieressä vasemmalla.

Viimeinen kuva Silvasta. Silvan syntymäpäivänä 19. 5. heitin Pilvipolun kuningattaren tuhkat Käränkän huipulta.
Elämä Kortelahdessa jatkuu. Minä saan nauttia sen rikkaasta linnustosta ja kauniista luonnosta.

Telkkäkoiraan  häämenot

Hetken telkkä luuli saavansa kaksi morsmaikkoa

Mutta Kortelahden puokamaan saapuikin toinen ritari

Toinen pariskunta jäi saunarannan suon telkänpönttöön. 

Tulkoon vihreys!

Joka kevät aina sama hämmästys, miten äkkiä luonto puhkeaa vihreään. Kuvat on otettu 15. -18. toukokuuta.

Hidasta eläkeläinen, nyt on kevät!

Kevättalven ja kevään olen kokopäiväisesti paahtanut kanakirjan kimpussa. Tahti sen kuin kiihtyi ja taisi jo olla puhkipalaminen lähellä. No, nyt työ alkaa olla tehty ja jäljellä on loppuviilaukset. Niille onkin nyt hyvin aikaa, koska Tammen markkinointi päätti, että kirjani Omat kanat, omat munat tuodaankin markkinoille vasta ensi keväänä samaan aikaan kuin muukin kevääseen kuuluva kirjallisuus kuten puutarhakirjat. Nykyään kirjakin on sesonkitavaraa, mikä minusta on kyllä vähän surullista. Ensin olin pettynyt. Mutta sitten ajattelin, että ehkä tämä oli minulle ihan tarpeellinen ja terveellinen pysähdys.
Kevät on hurahtanut vähän niin kuin jäniksen selässä.Sen etenmistä olen ehtinyt seuraamaan  kirjoittamisen lomassa omalla pihallani ja metsän reunassa.Kevät edistyy ja lumi häipyy samaa tahtia kuin metsäjäniksen turkki menettää valkoista väriään

Huhtikuun alkupäivinä

Huhtikuun lopulla

Toukokuun alkupuolella

Vappuviikolla maltoin onneksi käydä lastenlasteni luona Tampereella. Lapsista huomaa ajan kulun.  Edellisestä täpaamisesta oli kulunut  kolme kuukautta ja pojat olivat kasvaneet ja kehittyneet vinhaa vauhtia.

Hugo ja Peetu

Mummilla pitää olla aikaa hidastaa ja nauttia lapsenlapsien seurasta. Pitäisihän minun muistaa, miten äkkiä lapset kasvavat.

Anteeksipyyntönä  pitkästä tauosta blokini lukijoille pieni kevätsikermä. Kuvitelkaa mukaan aamuinen kostean maan, kasvavan ruohon ja hiirenkorvista avutuvien silmujen tuoksu, puron solina ja lintujen kevätiloittelu.

Huhtikuinen auringonnousu kuvattuna vinttikamarin ikkunasta

Rankkasateen jälkeen ilta-aurinko hyvästeli Kortelahden pihapiirin

 

 

Kevät on hiirenkorvalla. Hidasta ja hengitä kevättä joka solulla!