maanantai 30. elokuuta 2021

Hengitän metsän tahtiin

Kuljeskelen metsässä aamuisin, päivällä ja illalla. Hitaat kävelyt ovat minun retriittini. 

Metsänreunassa hehkuvat pihlajanmarjat.  

Metsän sylissä mieli hiljentyy ja avautuu uudelle. Auringonvalo leikkii  kumpuilevilla sammalmättäillä,

kirkastaa punaisen kärpässienen, 


hivelee poronjäkälärinnettä, jossa pilkahtavat punaiset puolukat.  




Peuranpolku houkuttaa kulkemaan metsän sydämeen

Voin kuvitella kaatuneen kelon alta matalana äänettömästi askeltavan ilveksen ja hermostuneena pälyilevän, hypähtelevän peuran. Istun pehmälle mättäälle ja yritän hengittää metsän tahtiin. 

Aulikki Oksanen:
Villit peurat

Villit peurat eivät viihdy sylissä
Villit peurat eivät vastaa komentoihin
Villit peurat vilahtavat puitten välissä
Villit peurat pakenevat metsän pimentoihin
Vaan joskus, kun yö on lumottu, voin löytää ne edstäni
Ja äkkiä olen siunattu
Ja ne syövät kädestäni
Ja ne heristävät herkkiä korviaan sille äänelle jolla puhun
Ja ne pudottavat kultaisia sarviaan sille niitylle jossa nukun




torstai 26. elokuuta 2021

Metsälomalla koirien ja kissojen kanssa

 

Mettäpirtin  lomaviikot koirien kanssa sattuivat parhaaseen mahdolliseen aikaan. Luonto ja metsänväki valmistautuu syksyyn. Kevään poikaset ovat kasvaneet lähes aikuisiksi ja linnut lähdössä muuttomatkalle. Niinpä voin pitää koiria Mettäpirtin lähimaastossa vapaana. Vähän alkuun jännitti, miten ne suhtautuvat mökin ympärillä pyöriviin valkohäntäpeuroihin.

Jos koirat haistavat peurat, ne tekevät pienen pyrähdyksen haukkuen metsään, mutta palaavat nopeasti näköpiiriin.

Unna kävi hakemassa vähän evästä metsästä. Ei ole varma, tykkääkö emäntä.Välillä koirien on pakko käydä tarkastamassa ilveksen kaatama peuranraato.   

Sekä koirille että minulle tekee hyvää kulkea peuranpolkuja ja poronjäkäläisiä kallioita. Sielu lepää ja jalat kuntoutuvat. Minua koko kesän vaivannut toisen jalan voimakas turvotus on lähes hävinnyt.




Tässä maisemassa tajuaa, miten luonnollisen kaunis lapinporokoira onkaan!



Maija tulee usein metsäkävelyille mukaan. 





Porukassa palataan Mettäpirttiin,jonne molemmat kissat ovat nyt muuttaneet loman ajaksi. 



sunnuntai 22. elokuuta 2021

Mettäpirtin ikkunasta




Mettäpirtti on pitkään ollut lähes asumattomana, vaikka talosta ja pihapiiristä on pidetty huolta. Toivoinkin, että metsän eläimet olisivat tottuneet pitämään pihaa omanaan. Viikon aikana olen nähnyt yhden oravan ja joitakin lintuja, kuullut palokärjen ja kurkien huudon. Elokuu on metsässä aika hiljaista aikaa.


Metsä on ollut antelias. Ruokalistalla on kantarelleja lähes joka päivä. Kun perkasin päivän saalista keittiön pöydän ääressä...


Tuli tunne, että joku tuijottaa minua.


Kännykkä oli pöydällä. Yritin olla turhia liikkumatta ja onneksi koirat olivat päiväunilla. Valkohäntäpeura totesi minut kalustoon kuuluvaksi.


Kukas sieltä nyt tulee?


Päättelin, että ehkä kauriit siirtyvät talon etupuolelle. Vaihdoin kännykän järjestelmäkameraan ja hiivin hiljaa talon portaille odottamaan. 


Tiedän, että valkohäntäkauriita riittää tällä alueella kiusaksi asti. Mutta nämä metsän keskellä elävät ovat todella arkoja. On aina hieno elämys päästä seuraamaan luonnon eläimiä läheltä niitä häiritsemättä. 



Vasta metsäreunassa toinen kauriista tajusi, että täällä on muitakin. Luultavasti kuuli Mansin hiljaisen vinkumisen, kun sekin olisi halunnut tulla pihalle kanssani. Kauris päästeli äänekkäitä pärskähdyksiä ja sitten molemmat häipyivät metsään. 




Minun suuri haaveeni on nähdä ilves. Todistetusti mettäpirtin lähimaastossa liikkuu ilves yhden tai useamman pennun kanssa. Riistakamera tallensi viime viikolla niiden vierailuja kauriin raadolla. 




keskiviikko 18. elokuuta 2021

Siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs vielä hän

Minun rakkaat maatiaiskissani Liinu ja Maija ovat elelleet nyt reilun vuoden Leenan hoivissa täällä Ekojärvellä. Ne saavat elää vapaata maalaiskissan elämää, tulla ja mennä ulos miten huvittaa samalla tavalla kuin aiemmin Kortelahdessa. Vaikka jouduimme eroon toisistamme, uskon, että tämä on kissojen kannalta onnellinen ratkaisu. Kissat olivat eläneet koko aiemman elämänsä yhdessä koirieni Mansin ja Unnan kanssa. Olen täysin vakuuttunut, että minun lisäkseni myös koirilla ja kissoilla on ollut ikävä toisiaan. Siksi onkin niin ihanaa, että löysin tämän mettäpirtin läheltä kissojen nykyistä kotia. 


Maija ilmestyi heti paikalle, kun läksimme koirien kanssa ekalle vierailulle kissojen kotipihaan. 




Voi sitä kehräyksen ja puskemisen määrää!



Maija lähti heti mukaamme mettäpirttiin.



Ja jäi yökylään.


Maijan ja Liinun nykyisessä kodissa niillä on kaverina portugalinpondengo Pontso. Pontso on ystävällinen koira, mutta ei voi vastustaa pientä kissojen jahtausleikkiä, jota Liinu ja Maija eivät oikein ymmärrä. 



Liinu on luonteeltaan varovaisempi kuin tyttärensä Maija. 


Mansi ja Unna saivat houkuteltua Liinunkin yhteiselle kävelyretkelle. Saa nähdä, tuleeko Liinu kyläilemään mettäpirttiin.