Olen päässyt seuraamaan kyyttöjen viime vuosikymmenien evakkomatkaa Sukevan vankilasta Kolin kautta Kajaaniin Seppälään. Ahlmanissakin Tampereelle olen käynyt kyyttöjä tapaamassa.
Suomenkarjan alkuperäisrotumme meinasivat hävitä sukupuuttoon muiden tuontirotujen tieltä, kunnes pikkuhiljaa on alettu arvostamaan niiden arvokasta geeni- ja kulttuuriperimään. Meillä on kolme alkuperäisrotua. Nyt jokaisen rodun säilytyskarjalla on oma kotinavetta. Niissä keskitytään maatiaisrotujen säilytykseen, tutkimukseen ja esimerkiksi maitotuotteiden kehittämiseen: länsisuomenkarjaa AhlmanEdussa Tampereella, pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmiä ammattiopisto Lappiassa Tervolassa ja itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä Kainuun ammattiopistossa Kajaanissa. Kokonaisuudessaan alkuperäisrotujen säilytystyöstä ja tutkimuksesta vastaa Luonnonvarakeskuksen eläingeenivarat
Matkan voisi alkaa 1950-luvulta ukkini Antti Hassisen pientilalta Tohmajärven Tikkalasta, jossa tutustuin ensimmäisiin kyyttöihin. Hilma-mummolla oli kaksi lehmää ja vasikoita. Tällaisten sinnikkäiden mökinmuorien ansiota on, että kyyttö saatiin pelastettua.
Kuvat on ottanut isäni sisko Aino Hassinen.
Pääsin käymään Sukevan vankilassa Sonkajärvellä kesällä 2007, jolloin kyyttökarja vietti siellä viimeistä kesää.
Lehmiä ei enää siemennetty. Tämä vasikka syntyi vierailumme aikana. Olikohan Sukevan viimeinen?
Kyytöt laidunsivat vankilan vanhalla asuinalueella.
Samalla matkalla pistäydimme myös Kolilla, jossa oli Sukevan kyyttöjä kesätöissä Ollilassa. Tein ikimuistoisen lehmämatkan Emmi Mannisen kanssa. Kävimme myös Pelson vankilassa Vaalassa kuvaamassa lapinlehmiä.
Seuraavana keväänä Kolille tuli taas kyyttöjä Sukevalta. Laitumellelaskupäivä oli koulujen viimeinen koulupäivä. Se oli myös minun viimeinen työpäiväni ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta kerkisin toki Kolille kyyttöjä kuvaamaan. Kuva Tuuli Jansson
Nämä elämykset kyyttöjen kanssa johdattivat minut Kolille, jonne muutin seuraavana keväänä ja luontokeskus Ukossa oli ensimmäinen valokuvanäyttelyni.
Kesällä 2008 vierailin myös Ahlmannin oppilaitoksessa Tampereella. Karjamestari Harri Ala-Kapee esitteli länsisuomenkarjaa ja kyyttöjä.
Syksyllä 2009 Kolilla lehmät lastattiin karjankuljetusautoon. Karjapaimenina Tuuli Jansson ja Taisto Turunen.
Saavuimme Kajaanin Seppälään, jossa Sukevan karjan pääosa jo odotti Kolin kesälaiduntajia.
Toivon, että me kaikki, lehmät ja ihmiset pääsemme aurinkoisille kesälaitumille. Lehmänlempeää kesää!
Kyytöt ovat tavattoman kauniita.
VastaaPoistaRakastan kyyttöjä! Onni on ollut yksi sellainen omistaakin. Hehku-kyyttö oli rakas lemmikkimme ja kaipaan sitä vieläkin.
VastaaPoista