Oi Kolin kuusipuu

Me suomalaiset, entiset metsäläiset, haemme ja saamme lohtua puista. Kun suuri suru iskee, menemme metsään. Vanhan puun katseleminen rauhoittaa. Marraskuun Suomen Luonnossa professori Liisa Tyrväinen kertoo, että Suomessakin on herätty tutkimaan metsän terveysvaikutuksia. Esimerkiksi Japanissa terveystieteiden ja metsätieteiden yhteistyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Siellä on sertifioituja terveysmetsiä, joihin voi mennä ohjatuille terveyskävelylle ja joissa voi saada terveysneuvontaa. 

Ehkäpä tulevaisuudessa lääkäri voisi mielialalääkkeen sijaan kirjoittaa reseptiin kävelyä kaksi kertaa viikossa metsässä.

Suomalaiset ovat aina pitäneet pyhinä pihakuusia. 

PKO:n Kolin hotellin ja ravintolan edestä kaadettiin 230-vuotias pihakuusi. Lisäksi rinteestä hotellin uuden terassilaajennuksen edestä kaadettiin parikymmentä muuta puuta, kuusia ja haapoja. Metsähallitus vastasi hakkuista. Hakkuun syyksi sanottiin, että puut olivat vaaraksi laskettelijoille.

 

 230-vuotias vanhus oli rungoltaan terve. Kun se kaadettiin rinteeseen, sen lyyralatvus juuri ja juuri ulottui laskettelurinteen yläreunaan, vaikka runko makasi 4 metriä kannosta alaspäin.

Runko sahattiin 2-3 metrin pätkiini . Tervettä, hitaasti kasvanutta puuta, jonka olisi suonut jatkavan elämäänsä elävänä tai ainakin kuolleena jossain, missä hyvää  puuta tarvitaan. Vanhus pilkottiin polttopuuksi.
Kuusien kaadosta on tehty rikosilmoitus, joka on siirtynyt poliisitutkintaan.

 Lieksan kirjastossa pidettiin Kolin kaadetuille kuusille hautajaiset. Monikymmenpäinen yleisö humisi hiljaa kuusien muistolle ennen Rosa Liksomin kirjallisuustilaisuutta.

Hotellin johdon mukaan heillä ei ole mitään tekemistä kuusten kaatamisen kanssa. Moni meistä PKO:n asiakasomistajista kuitenkin toivoisi, että yritys olisi jo imagonsa vuoksikin pyrkinyt estämään puiden kaadon. Hotelli Kolia ei olisi ilman Kolia.Olisi hyvä hyvä muistaa kansan viisaus: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Nyt uudistetun hotellin avajaisissa kerrotaan surullista kuusitarinaa.

Kolin hotellin hemmottelukylpylään rakennetaan ulos kylpytynnyreitä. Kylpylän mainoksissa houkutellaan poistamaan stressiä ja lepäämään.

Kuvassa ei ole kaadettua lyyralatvaista kuusta, mutta vahoja kuusia Kolilta.

Harmillista, että asiakkailta on riistetty mahdollisuus rauhoittaa mieltään katselemalla vanhan kuusen harrasta hiljaisuutta. Lyyralatvan kelottuneiden oksien lomassa tuikkisivat tähdet. Pakkasaurinko loihtisi timanetteja tykkylumisille oksille. Vanha kuusi olisi ollut oiva mielenhoiva.

Nyt tynnyreistä ja ravintolasta avautuu maisema suoraan laskettelurinteille valoineen. Maisema Pieliselle ei ole luonnollinen vaan levoton ja ristiriitainen, samanlainen kuin nykyihmisen sairastuttanut elämä.

Mitäpä tuosta, jos joku puu kaadetaan. Niitähän kasvaa uusia. Näin sanoo ihminen, joka huoletta käskee kaataa 230 vuotiaan puun. Itse hän elää ehkä satavuotiaaksi. Kuinka monen vanhan puun elinkaaren hän ehtiikään katkaista ihmisten turhamaisten, lyhytnäköisten tarpeiden takia. Sama ihminen kuluttaa kiihtyvällä vauhdilla maapallon luonnonvaroja vannoen jatkuvan kasvun onneen ja autuuteen. Ne puut, jotka nyt ovat siemeninä tai taimella, eivät valitettavasti lämpenevässä ilmastossamme koskaan tule kasvamaan samanveroisiksi kuin metsiemme arvokkaat vanhukset. Kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että maailman suurimmat ja vanhimmat puut ovat kuolemankielissä http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maailman_suurimmat_ja_vanhimmat_puut_ovat_kuoleman_kielissa/6407484

Ehkäpä meidän on syytä tarkastaa ajattelutapaamme, että vanha puu on ihmiselle vaaraksi. Todellisuudessa on toisinpäin. Ihminen on vaaraksi vanhoille puille.

Prof.Tyrväinen toteaa, että vahva suhde luontoon on meille valtava ja luontainen voimavara, jota voisi hyvin hyödyntää esimerkiksi luontomatkailun kehittämisessä. Tämän ajatuksen toivoisin olevan johtotähti Kolin matkailun suunnittelussa. Vanhat metsät hupenevat Suomesta kovaa vauhtia. Kansallispuistot on perustettu säilyttämään näitä luonnonaarteita tuleville polville. Siksi jokaisen puun turha tuhoaminen kansallispuistosta on rikos. 

Jotkut Kolilla ovat ottaneet puiden  kaadon arvostelun hyvin henkilökohtaisesti ja lietsoneet ilkein sanoin riitaa ihmisten välille. Karjalaisen toimittaja lisäsi vettä myllyyn iltasanomatyylisellä jutullaan "Vanhat haavat aukesivat taas". Minä suostuin haastatteluun, koska ajattelin, että minun on helpompi puhua julkisesti kuin monen muun täällä Kolilla, jonka suurimmat työllistäjät ovat Metsähallitus ja PKO. Minun piti saada haastatteluni tarkastettavaksi ennen painoa. Näin ei tapahtunut. Tuon sävyiseen juttuun en olisi suostunut.

Näkymä Rintasenvaaralta Kolille päin itsenäisyyspäivän  aamuna

Kiitän kolilaisia tuttavia ja ystäviä avoimesta, enimmäkseen asiallisesta keskustelusta. Erilaiset mielipiteet avartavat aina ajattelua. Moni on perustellut minulle puiden kaadon tarpeellisuutta, mutta eivät ole saaneet minua vakuuttuneeksi, että puut piti kaataa turvallisuuden takia. Sen sijaan olisin uskonut perusteluita, että puut kaadettiin, koska haluttiin avata maisema Pieliselle hotellin uudelta terassilta ja hemmottelukylpylästä. En olisi pitänyt sitä oikeana ratkaisuna, mutta olsin arvostanut rehellisyyttä.

Itsenäisyyspäivänä pakkanen kietoi Rintasen, Käränkän ja Sutkanvaaran usvapeittoon.

Eräs mielensä pahoittanut antoi minulle ohjeen, että kuvaa sinä Kirsti vain niitä kauniita maisemia. Minusta luontokuvaajan tehtävä on kuvata rehellisesti. Vielä Kolilta löytyy paljon kaunista kuvattavaa ilman että kuvaa tarvitsee rajata tai manipuloida. Mutta näiden viiden vuoden aikana, jotka olen täällä kuvannut, koko ajan maisemaan on tullut lisää elementtejä, jotka eivät kuulu perinteiseen kansallismaisemaamme.

Elävää joulukuusta koristavat pikkukäpylinnut. Sopuisaa ja kohtuullista Joulua kaikille!

Neljä vuotta myöhemmin:
Löysin vanhoja kuvia selaillessani kuvan  vanhasta lyyrakuusesta tai sen lyyralatvasta. Olin kuvannut sitä  pari kuukautta aiemmin syksyn taittuessa talveen sumuisena pakkasaamuna.

Vielä viimeisenä elinvuotenaan se kasvatti valtavan määrän käpyjä.
Lyyrakuusen muistoa kunnioittaen
Kirsti