perjantai 31. lokakuuta 2014

Tampereelta, moro!

Mietin, että jos minun pitäisi asua kaupungissa, missä kaupungissa haluaisin asua. Vastaus onTampere. Läksin marraskuussa 2013 aamuvarhain kävelylle...

Tällainen  asuinympäristö tuntuisi kuitenkin ahdistavalta.

Onneksi Tampereelta löytyy muutakin. Viinikkaan poiketaan Helsinki-Lempäälä-tieltä noin kilometri Koskipuistosta.

Viinikan kirkko ja vanhaa puutaloidylliä.

1940-luvulla rakennettiin työläisille kaksikerroksia, puisia pienkerrostaloja. Tässä talossa Kuokkamaantiellä on tuleva  kaupunkikotini. Kaksioni sijaitsee ekassa kerroksessa. Siinä on kaikki tarpeellinen muttei mitään turhia krumeluureja. Minulle tärkeitä asioita on iso keittiö, tulisija ja ekologisuus sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet.

Toistaiseksi poikani asuu kaksiossa. Minä viihdyn hyvin Kolin Kortelahdessa. Näin syksyisin on tosin vähän yksinäistä ja pimeää. Välillä haluaisin ihmisten ilmoille. Autottoman elämä Kolilla alkaa olla hankalaa. Kimppakyydit Kolilta Joensuuhun ovat supistuneet ja kallistuneet. Nyt kimpakyydit kulkevat enää muutamana päivänä viikossa, kun viisi vuotta sitten  ne kulkivat joka päivä ja hinnat ovat tuplaantuneet.
Elämästä ei aina tiedä. Todennäköistä kuitenkin on, että jossain vaiheessa maatiaismuori joutuu muuttamaan kaupunkiin. Yritän totutella ajatukseen.

Viime huhtikuun lopulla kävin Tampereella viilistelemässä ja kuvaamassa tulevan kotikaupunkini kevättä, Tammerkosken silta.
Nukuin ensimmäisen yön Viinikan kaksiossani ja aamulla varhain läksin kameran kanssa kävelylle.

Aamuliikennettä Kuokkamaantiellä.

Siililtä tien ylitys ei ollut onnistunut.

Iidesjärven rantaan Nekalan puolelle on vajaa kilometri. Piisami aamu-uinnilla.

Iidesjärven rannassa kulkee mukava kävelyreitti. Rusakot ja linnut ovat pelottomampia kuin maaseudulla.




Mukavia koiranlenkitysreittejä.

Kotini vieressä on Pahalampi ja puistoalue.

 Tänä syksynä kävimme Pyynikin näkötornissa. Kuvassa pojanpoikani Hugo ja miniä Laura.

Pyynikin kuuluisat hillomunkit maistuivat.

Hugo ja isoveli Peetu ovat tärkein syy muuttaa Tampereelle. Pääsisin useammin pelaamaan  ja retkeilemään poikien kanssa. Lempikohteemme tulisi varmaan olemaan Ahlmanin koulutila ja kartano
jossa on maatiaisia kyytöstä kanoihin ja tilapuoti. Ahlman sijaitsee melkein kävelymatkan päässä.


Hyvin veti uuden kodin kammarin kakluuni.


10 kommenttia:

  1. Onpa hassua nähdä omat lenkkeilykulmansa tässä blogissa. Ahlmani on myös koulu jossa olen lopettelemassa tutkintoa.. Maailma on pieni :)

    VastaaPoista
  2. Jep, tosi hassua nähdä omia mestoja tässä blogissa :) Asun aika lähellä ja viimeksi tänään mieheni haki Ahlmanilta meille maitoa :) Ja minä teurastin sillä aikaa elämäni ensimmäisiä omia possuja naapurikunnan puolella. Itse asun kaupungissa kerrostalossa, mutta elän niin "maalaisesti" kuin mahdollista, kiitos hevoseni tallin, jossa on mahdollista kasvattaa jopa pari omaa possua :)

    VastaaPoista
  3. Terveiset tamperelaisille! Ehkäpä joskus tulevaisuudessa törmätään. Minut on helppo bongata maalaismaisesti käyttäytyvistä porokoirista. Lopullinen muutto on jossain tulevaisuudessa, mutta ajattelin tulla joskus harjoittelemaan kaupunkiasumista porokoirieni kanssa. Vähän se huolestuttaa.

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa Tampereelle! Ihanan epäloogisesti muuten Viinikka ja Nekala ovat oikeastaan toisin päin; Nekala on Viinikan eteläpuolella - eli liikenneympyrässä kun seisoo Viinikankadun risteyksessä oikealle näyttävä viitta "Viinikka", se johdattaakin Nekalaan. Tuleva kotisi on siis virallisesti Nekalan puolella. Mukavaa seutua joka tapauksessa, vaikkakin metsään on vähän pitkähkö matka.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Nekala

    VastaaPoista
  5. Kuokkamaantie 9 on minun tietojeni mukaan Viinikkaa tai ainakin näin asunnonvälittäjä sanoi. Katselin useampiakin asuntoja Pahalammen ympäriltä ja kaikki sanottiin kuuluvan Viinikkaan. Eihän sillä väliä, Nekala tai Viinikka. Kuokkamaantie päättyy siis Iidesjärveen ja mun asunto on sen toisessa päässä lähellä Lempääläntietä. Minun metsäni löytyvät sitten Vesilahdesta, jonne onneksi pääsee läheiseltä bussipysäkiltä. Mutta Kolin veroisia metsiä ei mistään sieltä päin, joten nautin nyt niistä niin kauan kuin voin.

    VastaaPoista
  6. Hienoja paikkkoja löytyy Tampereeltakin. Sitten kun lenkkisi pitenevät siellä, niin käymisen arvoinen kohde on Lapinniemen kylpylän lähettyvillä oleva vanha puutaloalue, Käpylä. Monta kertaa ehdin käydä Lapinniemessä ennen kuin löysin tuon aarteen.
    Nautinnollista syksyä kansallismaisemiin!
    terv. Taitokorttelin kahvilassa jutellut Terttu

    VastaaPoista
  7. Heips, Tampereesta voi lukea mielenkiintoisesti myös blogista http://turistinakotikaupungissani.blogspot.fi/. Niin ja tervetuloa tännepäin Suomea.

    VastaaPoista
  8. Tampere on mullekin sellainen toivekaupunki asua. Lapset ovat siellä ja joskus kaipaan sinne minäkin. Monesti ollaan siellä käytykin. Iidesjärven lähellä asuu miehen sukulaisia. Toistaiseksi kuitenkin pysytään täällä idässä :)

    VastaaPoista