Pieni reissu Irlantiin

Tein toukokuussa viiden päivän matkan Irlantiin. Olin mukana satakuntalaisten kyläkehittäjien matkalla. Valmistauduin matkaan lukemalla uudelleen  McCourtin Seitsemännen portaan enkelin. Se on oiva opas irlatilaisen sieluun ja maan historiaan.

Pikkubussilla läksimme ajelemaan Dublinin lentokentältä Irlannin itäreunaa etelään. Ensimmäinen kohde oli Glendalough-laakso. Mielelläni olisin  viivähtänyt  kuvaamassa laakson kauniita Wicklow-vuoriston kehystämiä maisemia pitempäänkin. Bussi huristeli suoraan vanhalle Pyhän Kevinin luostarialueelle.

Oppaanamme toimi Irlannissa asuva Suleima Rintala, joka kertoi bussimatkojen aikana meille laajasti Irlannin historiasta ja satujen saaren tarinoista.

Avocan villakehräämö ja mylly olivat mielenkiintoinen tutustumiskohde.

Irlantilaisen pienyrittäjän elämään tutustuimme Wexfordin Lavender Farm-tilalla.

Kaksi ensimmäistä yötä nukuimme Wexfordissa. Auringonnousu hotellin ikkunasta.

Säät vaihtelivat nopeasti auringonpaisteesta sateeseen niin kuin Irlannissa kuuluukin. Seuraavana aamuna vierailimme Ferrycarring National Park museopuistossa, jossa asiantunteva opas kertoi meille Irlannin varhaishistoriasta: kelteistä, normanneista ja viikingeistä.

Valitettavasti emme päässeet Great Saltee-saarelle merenkäynnin vuoksi. 

Sen sijaan teimme loppupäivän kestävän retken Hookin majakalle. Se on pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut majakka maailmassa.

Kuskimme oli vanhan polven värikäs irlantilainen, joka ei navigaattoria käyttänyt. Kun kuulokin oli vähän huono, välistä harhauduimme yksisuuntaisille  kaduille väärään suuntaan tai kujille, joita ei ollut tarkoitettu busseille. Taitavana ajajana kuski kuitenkin selvitti hankalatkin paikat. 

Seuraavana  päivänä pääsimme tutustumaan Midelton Whiskey Distillery-viskitislaamoon, jossa valmistetaan kuuluisaa jamesonviskiä. Historiaa kunnoittava, tyylikäs paikka.

Matkaseuralaiset viskinmaistajaisissa.

Sen sijaan Leahy`s Open Farm oli suuri pettymys. Odotin näkeväni irlantilaista maataloutta ja irlantilaisia alkuperäisrotuja. Sen sijaan tilalla oli kameleita, käärmeitä ja laamoja. Possut ja muutama karitsa ja vuohi olivat ainuita alkuperäisiä. Sisätiloihin oli koottu valtavasti vanhaa esineistöä, mutta mieluummin olisin nähnyt elävää aitoa maaseutua. Irlantilaisilla on paljon upeita, maailmallakin tunnettuja kotieläinrotuja esimerkiksi hevos-, koira-, lammasrotuja, mutta niihin emme missään päässeet tutustumaan.

Illaksi saavuimme mielenkiintoiseen Corkin kaupunkiin. 

Kaupunkikierroksella virkisti irish coffeet  paikallisessa pubissa.

Aamulla jatkoimme kohti Dublina. Pysähdyimme  vielä  pieneen Cashelin kaupunkiin ja vierailimme Rock of Cashel-linnoituksessa.

Guinessin panimovierailun olisi voinut jättää väliin. Viisi kerrosta diskomeinikiä ja valtavasti  ihmisiä oli kaukana minun käsityksestäni irlantilaisesta olut- ja pubikulttuurista.Siksi odotinkin kovasti illan ohjelmaa, irlantilaista iltaa Johnnie Fox`s pubissa.

Pubi sijaitsi pienessä kylässä vuoristossa. Matkalla vilahti kauniita maisemia. Niinpä läksinkin kävellen kuvaamaan maisemia, kun saavuimme perille. Järjestelmäkameran olin tietysti jättänyt hotelliin, joten otin kuvia kännykkäkamerallani. Usemmat muutkin kuvat on otettu uudella kännykkäkameralla, joka on yllättävän hyvä ja valovoimainen. Iltavalaistuksessa kuitenkin järjestelmäkamera olisi ollut tarpeen.

Tunnelma pubissa oli hyvä ja ruoka maistui. Harmi vain, että kuljettajamme ajopäiväkirja oli suunniteltu niin huonosti, että jouduimme lähtemään pubista juuri kuin ohjelma alkoi.

Matkaseura oli mukavaa ja lupsakkaa ja opas Suleima huolehti meistä hyvin. Kiitokset kaikille!

Näin tiukkaan suunniteltu seuramatka ei ehkä ole minulle sopivin tapa tutustua uuteen maahan.
Koko matkan ajan läpi Irlannin maaseudun silmieni ohi vilahteli kauniita kumpuilevia maisemia laiduntavine eläimineen. Valokuvaajalle tällainen bussimatka, jossa on tarkat kohteet eikä muulalla pysähdellä on hieman ahdistava. Irlantiin olisi mukava palata omatoimimatkalle tai jonkun valokuvauksesta innostuneen porukan kanssa. Tämä maa houkuttelee kulkuria, joka vaeltaa, minne mieli kuljettaa.