Siili pyöristi itsensä piikkipalloksi.
Mutta oi voi! Pallo alkoi pyöriä...pyöriä...
Ja siili polskahti puroon.
Piikkipallo oikeni ja pikku siili alkoi uida nenä tuhisten.
Se yritti nousta maihin, mutta puronpenkka oli liian jyrkkä. Yritin ensin auttaa kädellä. Hui, piikit olivat teräviä. Löysin kepin, jolla tuuppasin siiliä takapäästä, niin että se pääsi maankamaralle. Jätimme siilin kuivittelemaan itseään.
Kortelahdessa on koko ajan asustanut siilejä. Koirat, kissat, kanat ja siilit mahtuvat sopuisasti samalle pihalle. Keväällä näin siilipariskunnan. Toivottavasti syntyy pikkuisia.
