Elokuun viimeisenä aamuna viiden jälkeen sumuverho peitti maisemaa. Kiirehdin päästämään kanat pihalle.
Päästin lampaat aitauksesta vapaaksi vaarapellolle. Kiltisti valokuvamallini kulkivat perässäni sopivaan kohtaan. Tavoitteeni kuvata lampaita aamu-usvassa Käränkävaara taustana toteutui.
Houkuttelin kauran voimalla lampaat takaisin aitaukseen ja sitten kiireesti veneellä lammelle.
Hetkessä sumu melkein häivytti maiseman.
Nouseva aurinko loihti sumukaaren.
Luonnon rauhassa sumun keskellä vihdoin maltoin nauttia aamukahvit.
Tikka nakutteli suon kelossa, västäräkit suhatelivat rantapenkereellä, korpit huutelivat jossain kauemapana.
Hyvää Suomen luonnon päivää!







