Maatiaismuorin joulukortit

Sain jokunen vuosi sitten ystävältäni Pikolta  itsetuunatun postikortin, jossa oli mieltälämmittävä  kuva. Kuvan on tehnyt taiteilija, jonka  nimen alkukirjainet ovat MA, tarkempaa selkoa en nimestä saanut.
Tämän kortin myötä lähetän Maatiaismuorin terveiset kaikille lampaille ja lammasystäville. Tyytyväisenä aloitan joulunvieton. Omat lampaat-kirja on paketissa ja painoa vaille valmis. Kiitokset onnistuneesta yhteistyöstä toiselle kirjoittajalle Jukka Tobiassonille ja kustannustoimittajalle Paula Zittingille.

Horniolainen Yrjö-kukko paistattelee kanalan ikkunasta pilkistävän joulukuun auringon valossa. Iloiset jouluntoivotukset ja maukkaat herkut kaikille kanaihmisille ja heidän kanoilleen. Kiitokset monista mukavista yhteydenotoista Omat kanat-kirjan tiimoilta!

Joulutervehdys kaikille Pilvipolun koirille ja heidän ystävilleen. Erityisterkut ja rapustukset Mansin ja Rannun pennuille. Olkaahan pojat kilttejä, niin joulupukki tuo varmaan jotain herkkua!

Kehräävät terveiset kaikille Hillan ja Liinun  lapsosille ja heidän perheilleen!

Tänä jouluna rekiajelu taitaa jäädä haaveeksi. Toivotaan valkeita jouluja vielä tulevaisuudessa!

Joululahjoja ja henkilökohtainen ilmastolupaus

Tämän vuoden joululahjaan minua innoittaa Pariisin ilmastosopimus. Vaikka se ei ole paras mahdollinen, vaan kompromissi, tuo se kuitenkin toivoa maailmaan. Itse olisin toivonut, että rikkaat teollisuusvaltiot ja korkeasta elintasosta pitkään nauttineet valtiot kuten Suomi olisivat osallistuneet suuremmalla panoksella talkoisiin.
Viime vuosikymmenien aikana on monta kertaa vähätelty, ettei yksi ihminen voi vaikuttaa. Ympäristöhihhuleille ja viherpiipertäjille on naurettu. Minä kuitenkin uskon, että ihmiset, jotka ovat omalla esimerkillään pyrkineet vaikuttamaan ja muuttamaan elämäntapaansa  niin, että mahdollisimman vähän kuormittaisivat ympäristöä, ovat todella vaikuttaneet.  Nyt moni kuuntelee heidän kokemuksiaan ja oppejaan tarkalla korvalla. Kun tarpeeksi moni välittää, saadaan jotain aikaan.

Mitä minä voin tehdä?  Olen  yrittänyt tehdä aiemminkin ympäristöystävällisiä valintoja. Nyt teen  niitä vielä ponnekkaammin, koska meillä on toivoa.
Minä edustan suuria ikäluokkia, sodan jälkeen syntyneitä, jotka täyttivät 50-ja 60-luvulla kansakoulut ja oppikoulut. Me astuimme 60-luvun lopussa vapaaseen, innostavaan yhteiskuntaan ja meillä oli tahto ja tunne, että voimme muuttaa maailmaa. Tuon innostavan tunteen, soisin myös nykyisille ja tuleville nuorille. Heilläkin on oikeus unelmaan ja mahdollisuuteen.
Nuoruuden jälkeen on suurten ikäluokkien elämässä seurannut monenlaista riippuen kunkin tiestä ja valinnoista. Olemme kuitenkin mielestäni sukupolvi, jolla on aika usein ollut kultalusikka suussa.
Haastankin suuret ikäluokat. Lähdetään mukaan ilmastotalkoisiin! Ollaan vielä kerran radikaaleja. Näytetään, että vielä vanhakin voi muuttaa elämäntapojaan! Pääsetään taas solidaarisuus sydämiimme, tehdään yhteistyötä ja luodaan hyviä yhteisöjä!

Omasta puolestani lupaan siirtyä tiukemmin kasvisruokaan. Lihasta sallin harvoin riistan, poron ja luonnonlaitumilla tuotetun lampaanlihan. Maito- ja juustotuotteissa pyrin myös eettisiin valintoihin ja perehdyn myös kasvisperäisiin vaihtoehtoihin. Edelleen puhun autottoman elämäntavan puolesta ja vältän lentämistä. Tietysti kierrätän ja vältän turhaa kuluttamista.
Tämän vuoden joulukortti- ja joululahjarahat menevät Unicefin kautta maailman hätääkärsiville.
Luonnonrauhaa ja rakkautta ihmisten ja eläinten kesken koko maailmaan!