Olen rakastunut Räpsööseen, sen ihmisiin, taloihin ja mereen. Reposaari ei ole kaupunki eikä kylä, vaan ihana sekoitus molempia. Täältä löytyy rauhaa ja hiljaisuutta mutta myös iloista menoa ja suvaitsevaa yhteisöllisyyttä. Väestön muodostaa monimuotoinen porukka. Karskista merenkulkijasta huolettomaan hippiin. Jotkut ovat asuneet täällä ikänsä, jotkut muuttavat tänne päästyään eläkkeelle ja mikä hienointa, monet muuttavat tänne pienten lasten kanssa. Uudet asukkaat otetaan ennakkoluulottomasti vastaan.
Meri ja tuulet loihtivat nopeasti muuttuvan valoshown pimenevälle syystaivaalle.
Takarannalla aurinko polttaa taivaan tulenpunaiseksi.
Täysikuu ja sataman valot
Täysikuu kuvattuna omalta parvekkeelta.
Usein tulee kiire, kun aamulla vilkaisen ikkunasta säätä. Saari ei anna valokuvaajan levätä.
Positiivista energiaa Räpsööstä!
Onpa upeita pilviä ja ihania kuvia. Räpsööseen ihastuu blogisi myötä vain entistä enemmän!
VastaaPoistaUpeita kuvia! Räpsööstä puheenollen, meillä yksi tytär kaiveli tänään yhtä pahvilaatikkoa, jossa oli myös valokuvia. Sieltä tuli esiin kuva, jonka tajusin olevan 90-luvun alkupuolelta ihan vaatteistamme. Ensin ihmettelin, missä ihmeessä se on otettu. Mutta sitten tajusin, että sen täytyi olla Reposaaresta, varmastikin sen rivitaloasuntomme pikku takapihalla otettuna siten, että asuntomme ei kuvassa ollut. Huomasin kuvassa sitten päiväyksenkin, niin sekin sopi.
VastaaPoistaMukava, että entiset räpsööläiset ovat löytäneet blogini. Minullehan kaikki on nyt uutta, ensikertaista ja jännittävää. Olen asunut nuoruudessa Hangossa mutta ei siellä meri ollut samalla tavalla läsnä joka päivä.
VastaaPoista