Onnekkaat elämänkeväässä

 Kaksi vuotta sitten 11. 4. 2012 syntyivät Pilvipolun Pipariakan toiset pennut,  rekisteröimättömät porokoirasukuiset Onnekkaat.

Onni

Pentueen isänä oli rekisteröimätön, porokoirasukuinen Onnenpoika Onni. Onni oli astutushetkellä jo 12-vuotias.
Kasvattajan minulla oli tässä pentueessa tärkein tavoite säilöä tulevia aikoja varten vanhojen porokoirasukujen geenejä, jotka muuten olisivat hävinneet lopullisesti. Onnia veljineen olen aikanani tarjonnut lapinporokoirien reksiteriin kaksikin kertaa. Rotujärjestössä ei kuitenkaan aika ole ollut vielä kypsä sille, että geenikannan laajuus asetettaisiin etusijalle alkuperäisen poroa paimentavan koiran säilytyksessä. Minulla ei ole halua riidellä. Toivon, että joku ymmärtää jatkaa työtäni sitten, kun en enää itse jaksa.
Onnin isä on Aila Korhosen kasvatti Tilko, Tilkon isä on Muonion paliskunnan arvostettu porokoira Sahfi eli Tsahpi (U104-80A porokoiratutkimuksen omassa rekisterissä), joka oli mukana porokoiratutkimuksessa ja tuli vanhoilla päivillään astumaan etelään. Sitä käyttivät siitokseen sekä Aila Korhonen että Helvi Tiisala 80-90-luvun taitteessa. Tilkon emä Jetta eli "Kipi" (121-83A porokoiratutkimuksen rekisterissä) oli porokoiratutkimuksen narttuja. Porokoiratutkimuksen nartut valittiin siitokseen vanhempien ja veljien poropaimennusominaisuuksien perusteella.

Anu

Onnin emä on Ard´na eli Anu. Anun emä oli kautokeinolainen porokoiranarttuni Cikki ja isä paimensukuinen lapinkoira Pilvipolun Pepe.

Cikki

Viehka

Pilvipolun Pipariakan isä on Viehka eli lapinporokoirauros Peanu Vaaprotti, joka toimii edelleenkin yli 11 vuotiaana hälytysryhmän pelastuskoirana Oulussa. Viehkan geenit jatkuvat ainoastaan tyttärensä Piparin kautta.

Santtu

Viehkan isä on suoraan porokoiratutkimuksen koirista polveutuva Helvi Tiisalan kasvatti Santtu.

Halla ja Pihkka

Viehkan emä on risteytysnarttu Halla, jonka emä on rotuunotettu  Helvi Tiisalan kasvatti Pihkka ja isä paimensukuinen lapinkoira Riskukarhin Sirma.

Onnekkaiden sukutaulu on siis täynnä porokoirien vaiheikasta historiaa. Sukutaulussa olevat koirat kaikki ovat olleet mieleenjääviä persoonia. Muistojen lisäksi toivoisin niiden geenien rikastuttavan lapinporokoirakantaa.

Jos haluat tietää enemmän porokoirien historiasta, voit lukea artikkelini Porokoiran tarinan

Olen tehnyt näille rekisteröimättömille porokoirasukuislle pentueille samat terveystarkastukset ja geenitutkimukset kuin muillekin kasvateilleni. Silmien suhteen linja vaikuttaa terveeltä muuten, mutta Pipari ja Mansi ovat PRA-kantajia. Linjassa esiintyy myös pompentaudin kantajuutta. Siksi jatkossakin on syytä tehdä geenitestit, kunnes  saadaan karistettua nämä sairausgeenit pois. Jonkun verran on myös löysälonkkaisuutta (C-lonkkaa), mutta se ei porokoiran elämää yleensä haittaa.  Sukutaulussa esiintyvät koirat ovat eläneet terveinä vanhoiksi. Cikki kuoli tapaturman seurauksena 9-vuotiaana. Kaikki muut ovat saavuttaneet 12- 14-vuoden iän.

 
Isä Onni ja poika Jehki.

 Onni jaksoi vielä lähes vuoden kasvattaa poikaansa, kunnes lähti pilvipeuroja paimentamaan.

Onnekkaiden elämänkevättä:

Mansi

Rölli

Raikuja Mansi

Raiku, Eemeli ja Mansi

Jehki ja Mansi

Eemeli on jo pitkällä pelastuskoiraopinnoissa. Ensimmäiset päivä- ja pimeäkokeet on suoritettu.

Jehki on läpäissyt poropaimennustaipumuskokeen. 

Kaikki viisi ovat rakastettuja perhekoiria, reippaita ja mukavanluonteisia. Kuvassa Rölli.

Mansi jäi Pipari-emon kiusaksi ja riesaksi. Ja minun ilokseni. Eikä minulla ole valittamista. Mansin älykkyys hämmästyttää ja riemastuttaa.

Tunturilapin porokoiria ja pentuja

 Hettalainen Esa Kumpulaisella on poromies, jolla on aina ollut hyviä porokoiria.

Hänen koiriaan on otettu sekä suomenlapinkoira- että lapinporokoirarotuun. Nykyinen Esan työkaveri on rekisteröity lapinporokoira Tsahpe eli Jalakapojan Idän Korra.

Iltahämy Pajulintu eli Cierggis on Iisko Ruotsalan työkoira. Cierggis ja sen pennut oli yksi syy tulla Hettaan. Cierggiksen isä on oma kasvattini Pilvipolun Ontrei ja sen isä taas on kuskini Maritan koira Jahkkas Basilli eli Pasi. Oli mukavaa nähdä näiden meille tärkeiden koirien jälkeläisiä,

Pentueen kasvattaja on Minna Kankaanpää.

Cierrggis ja sen tytär Unna ensimmäisestä pentueesta. Unna on vuoden ikäinen ja sillä on sama isä kuin pikkupennuilla. Unna on myös jo mukana Iiskolla porotöissä.

Pentueen tytöt Luna ja Lumia. Lumia etsii vielä kotia.

Luna matkustaa tuhat kilometrlä etelään Sannan perheen toiseksi koiraksi-

Pentueen isä Remu, jonka vanhemmat ovat työkoiria Näkkälästä. Remu asuu Hetassa. Se on luonteeltaan rauhallinen, ystävällinen ja pihalla pysyvä nuori uros.

Sanna ja Roni tutustumassa oman pentunsa isään Remuun.

Remun emä Nasti on kolmevuotias  rekisteröimätön porokoira Näkkälästä. Tämä koira teki minuun suuren vaikutuksen luonteellaan ja olemuksellaan. Siitä huokui samalla sekä nöyryys että itsevarmuus ja se osasi hymyillä.  Sen emä on ollut erinomainen työkoira. 

Anni-Marja Vanhapihalta on lähtenyt monta hyvää työkoiraa poromiehille ja -naisille. Hän jatkaa ahkunsa perintöä.

Taustalla kotitilan  syntymämökki, jossa myös ahkun koiranpennut kasvoivat.

Tuntui, että sain elää palan porokoiran historiaa.