Tänä vuonnakin pääsin matkaan jyväskyläläisten ystävieni Eijan ja Jorman kyydissä. Minä ja Eija olemme syntyisin Rääkkylästä. Samalla kun kiersimme kyläteitä, muistelimme lapsuutemme aikoja.
Valkoposkihanhia oli tuhansia
Joukossa joku metsähanhikin.
Kurjet ja joutsenet liikkuivat pienemmissä parvissa.
Joutsenten joukossa oli myös kanadanhanhia.
Vietin monta tuntia lintutornissa kuunnellen ja katsellen alati vaihtuvaa lintumaisemaa, upeaa syksyn sinfoniaa.
Edellisen vuoden perusteella odotin, että hanhet humahtavat ilmaan auringon painuessa Oriveden taakse ja lentävät nukkumalahdelle Vänskänsalmen kautta.
Odotimme lintuja oivissa asemissa laiturilla.
Viime hetkellä tajusimme, että linut lensivätkin nyt enemmän kylän yli. Johtuiko se voimakkasta tuulesta vai mistä, en tiedä.
Näimme viimeiset parvet ennen illanhämärää.
Kiitokset lintumies Markku Haloselle hyvistä vinkeistä. Vierailimme hänen puutarhatilallaan Karjalanruusussa hakemassa väri-iloa syksyyn.
Vai olivat hanhet perjantaina Riäkkylässä - nyt sunnuntaina Kymenlaaksossa jättivät sen tietyn pellon väliin ja jatkoivat ilman välilaskua Myllykosken yli kohti Kotkaa. Liekö samoja...
VastaaPoistaVaan olipa siellä vilskettä, ja monenlaatuista! Tykkäsin kovasti kuvasta, jossa oli kurkia ja yksi joutsen.