Vain vanhat suitset on nyt tallissain
ja nurkkaan jäänyt satula on vain.
Kysyt, miksi olen onneton.
Vastaan sulle: Pipo poissa on,
Pipo muutti Rehulan uuteen talliin 2006. Siellä se eleli tammojensa ympäröimänä elämänsä loppuun asti. Pipon kaviot ovat uurtaneet jälkensä sementtiin.
Laura laskemassa kukkaansa.
Hanna Honkanen hoiti Pipoa viimeiset vuodet loppuun saakka.
Niin paljon hyviä, onnellisia muistoja!
Kiitokset Rehulan Marialle ja Matille, että saimme kokoontua heidän luokseen viettämään lämminhenkistä, sykähdyttävää sunnuntaita Pilven Pojan muistoksi.
Kun Pipo oli kaksivuotias, sillä oli tapana levätä laitumella makuullaan. Se ei noussut ylös, vaikka menin sen luokse ja kävin itsekin pitkäkseni pää sen lämmintä kylkeä vasten. Siinä me sitten paistattelimme kevätauringossa ja haaveilimme tulevaiduudesta. En usko, että kumpikaan meistä - nuori oripoika tai 16-vuotias teinityttö- silloin aavisti, millainen elämää suurempi seikkailu siitä tulisi!
Kiitos kaikille muistotilaisuudessa olleille ja muuten osanottonsa osoittaneille! Ilta oli onnistunut -kyyneliä mutta enemmän hyvien muistojen hymyjä ja naurua.
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti