Kolin matkailutoimijoille olen joka vuosi täällä olessani eli seitsemän vuoden aikana puhunut, että Kolille pitäisi myös talvella järjestää joku ladunpätkä, jossa saisi hiihtää ja potkukelkkailla koirien kanssa. Myös lapsiperheet hyödyntäisivät varmasti pulkkineen tällaista reittiä. Nythän esimerkiksi Loma-Kolilla lapsiperheille ja koiraihmisille ei ole muita lenkkireittejä kuin yleiset, kapeat tiet, jotka ovat todella vaarallisia. Mieluummin lasten ja koirienkin kanssa ulkoilisi metsän keskellä.
Unna pääsi Käränkän kierrokselle mukaan. Reitin pituus Kortelahdesta on noin seitsemän kilometriä.
Ensin nousimme Käränkän ja Rintasenvaaran välistä ylös. Aurinko oli jo paikoin sulattanut ladun kokonaan.
Sitten huruttelimme alamäkeen metsän läpi pelloille.
Muistelin joka kesäisiä kurkien tapaamisia pellolla. Kohta ne taas saapuvat.
Potkuttelin eteenpäin hakkuuaukkojen ja pienien metsälaikkujen läpi Kinolaisentielle. Poikkesin hieman ladulta vanhan autiotalon pihaan. Tämä on yksi lempipaikoistani.
Olen käynyt kuvaamassa autiotaloa Käränkän juurella eri vuoden aikoina. Tämä kuva on otettu toukokuussa. Talon pihapiirissä on vanhoja koivuja ja keloja. Nyt siellä nakuttelivat käpytikat.
Unna tarkkana. Puron varrelta lähti kanahaukka lentoon.
Kinolaisentien ylitettyämme nousimme jyrkkää mäkeä ylös.
Ylhäällä koivikon vieressä oli laavu, jossa latu haarautui Räsälle ja Kolin kylälle.
Levähdimme laavulla . Palokärki lennähti lähimpään pylvääseen. Taustalla näkyy Honkavaara.
Jatkoimme potkuttelua kohti Sutkanvaaraa.
Käränkän etelärinne.
Sutkanvaaralta laskettelimme takaisinpäin kohti Kortelahtea.
Liitän tämä kuvasuakkunan sarjaani Kolin vaarat.
Edellinen päivitys on viime vuoden huhtikuulta
Kesää vastaan Mäkrälle
Upeat luontokuvat ja varmasti mahtava lenkki!
VastaaPoistaLempeää kevättä täältä Mantelilaaksosta!