torstai 17. elokuuta 2017

Vielä on perhosia jäljellä eli kuhinaa kukkaniityllä

Kortelahden pihan kukkaniittyni  kuhisee kaikenlaisia lentäviä ötököitä kuten perhosia, pistiäisiä, ampiaisia ja monenmoisia kärpäsiä. Sudenkorentoja lentää valtavasti niityn yllä. Niiden kuvaamisessa en ole vielä onnistunut. 


Varoituksen sana. Minun kukkien ja perhosten tuntemukseni  on jokseenkin hatara. Haluan kuitenkin oppia ja siksi yritän  niitä määrittää. Olkaa kilttejä ja kertokaa, kun huomaatte virheitä. 


Päivänkakkaroita ja keltasauramoita on runsaasti.


Nämä kellokukat ovat kauniita ja vaikeita määrittää tarkemmin. Niitä oli niityllä harvakseltaan. Toivottavasti ensi kesänä runsaammin tuomassa kaunista sinisävyä kukkapeltoon.




Iloinen yllätys ukontulikukka.




 Ahdekaunokki kukkii loppukesästä runsaana.


Ketoneilikka


Mäkitervakon kukinta on jo ohi.


Keisarinviitta ruusuruoholla


Komeita keisarinviittoja on lennellyt runsaasti. Tässä perhonen jollakin niityn yläpuolella olevalla kalliopuutarhakasvilla.


Loistokultasiipiä on myös paljon.


Syysmaitiainen ja metsännokiperhonen.


Kukkaniitty on toiminut hyvin myös valokuvastudiona. Mansi.


Unna metsäapilapolulla.


Yrjö ja Miina


Maija


Muutaman keran lampaatkin pääsivät maistelmaan kukkaketoa.


Hieman kulahtanut kukkaketo on haikean kaunis.


Lampaat ovat lähteneet Satalammasta-kotitilalleen. Siellä mammat karitsoivat syyskuussa.
Minä ja kaikki Kortelahden pihan eläväiset saamme nauttia vielä jonkun aikaan kukkakedosta. Sitten minun pitäisi saada joku niittämään se. Kun siemenet ovat varisseet, kerään kasvuston pois, ettei niitty rehevöidy liikaa.


Olen niin iloinen tästä niittyprojektistani, josta olen saanut nauttia jo kaksi vuotta. Se syntyi melkein sattumalta, kun maahan upotettujen sähköjohtojen takia pihani myllättiin. Tilasin niittykukkasiemeniä ja kylvin niitä ja myös kaapeista löytyneitä vanhoja siemeniä, joita olin kerännyt haaveillesani kukkivasta kedosta.


Minä rakastan värejä, yllätyksiä  ja runsautta. Juuri sellainen minun kukkaniittyni on ollut. Ensi kesään!
Alkukesän tunnelmia pihallani Kortelahden luontopiha


3 kommenttia:

  1. Ihana niitty! Ja valokuvastudio. Todella kaunis. Toivottavasti ensi vuonna on luvassa uusia yllätyksiä. Keltasauramo on niin nätti, omassa pihassani se on aina hävinnyt ensimmäisenä talvena, ehkä maa on väärän tyyppistä sille.
    Maitiaiskuvassa on varmaan jokin nokiperhonen.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Korjasin pari kohtaa. Perhonen on nokiperhonen, tarkemmin metsännokiperhonen, joka kuulemma esiintyy yleisenä parittomina vuosina. Maitiainen on syysmaitiainen. On se kätevä, kun on tuttavissa asiantuntijoita.

    VastaaPoista
  3. Ihana niitty! Olisko peurankelloja nuo kellot?

    VastaaPoista