tiistai 12. kesäkuuta 2018

Pieni siilisuakkuna


Unna alkoi haukkua puron varressa, kun olimme menossa saunarantaan. Arvelin Unnan haukusta, että varmaan se löysi tuttavansa siilin. Käskin Unnan lopettaa ja menin tarkastamaan.


Siili pyöristi itsensä piikkipalloksi.


Mutta oi voi! Pallo alkoi pyöriä...pyöriä...


Ja siili polskahti puroon.


Piikkipallo oikeni ja pikku siili alkoi uida nenä tuhisten.


Se yritti nousta maihin, mutta puronpenkka oli liian jyrkkä. Yritin ensin auttaa kädellä. Hui, piikit olivat teräviä. Löysin kepin, jolla tuuppasin siiliä takapäästä, niin että se pääsi maankamaralle. Jätimme siilin kuivittelemaan itseään.
Kortelahdessa on koko ajan asustanut siilejä. Koirat, kissat, kanat ja siilit mahtuvat sopuisasti samalle pihalle. Keväällä näin siilipariskunnan. Toivottavasti syntyy pikkuisia.

2 kommenttia:

  1. Voi siiliä! Onneksi sillä vaikuttaa olevan myös jonkinlainen uimataito. Uikkarit olisivat olleet tarpeeseen ;-) Hyvä että siili pääsi rantaan kuivumaan.

    VastaaPoista
  2. Joo uinti sujui hyvin. Ui vähän niin kuin koiraa. Siilit on kyllä mukavia piha-asukkeja.

    VastaaPoista