Jerontie on kapeahko ja mutkainen hiekkatie. Sillä ei voi pysähtyä vaarantamatta liikennettä. Niinpä minun oli tyydyttävä kuvaamaan vain auton ikkunan läpi. Eikä minulla ollut mukana kuin kännykkäkamera. Se on kuitenkin maisemakuvaukseen varsin oiva.
Ja onneksi ystäväni Annen autossa oli kirkkaat lasit ja hän hiljensi vauhtia aina tarvittaessa.
Verkkovaara
Ohitimme juuri Ryläyksen parkkipaikan ja tie alkaa laskeutua kohti Jerolampea.
Oikealla näkyvät Kolin päävaarat.
Paimenvaara ja Paimentupa
Upeaa matkakuvausta. Samannäköistä saisi täällä kuvattua, jos joku istuisi vieressäni kun kuljen. Aivan ihanan näköistä paksut lumivallit ja pöppöröinen kapea tie, täällä vielä monessa kohtaa tien ylle lumen painosta taipuneet puut. Kulkemisen kannalta kuitenkin hankalaa, joka mutkan takaa porhaltavat vastaantulijat niistä pahempia puutavara-autot. Niin että kevättä tässä kovasti kaipaan. Terveisin Leena
VastaaPoistaKauniit talviset maisemat. Hyvin on onnistunut kuvaus autosta käsinkin. -
VastaaPoistaNostalgisia muistoja herättäviä kuvia, 1950-luvulla käytiin Polvijärven Sotkumasta luokkaretkellä Kolilla, se on ensimmäinen muistikuvani Kolista, silloin oli kevät ja mieleeni jäi myös pienet pellot joiden reunuksilla korkeita kiviaitoja. Myöhemmin on tullut monasti poikettua elämän eri vaiheissa, vaikka olenkin asunut jo yli viisikymmentä vuotta Kymenlaaksossa, Koli on säilynyt muistoissa upeana paikkana.
VastaaPoistaUpeat kuvat ja maisemat!
VastaaPoista