keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Suon kultaa ja usvaa


Tämä syksy on hemmotellut lämmöllä ja tyynillä aamuilla.



Uhanalainen,yksinäinen selkälokki


Kuikkapariskunnalla myöhäinen poikanen



Aurinkoa sateen jälkeen


Sateenkaarta metsästän. Tahdon nähdä kirkkaimman.


Ei onnistunut tällä kertaa, mutta hienot valot kuitenkin.




Istuin lämpimän syysillan suon laidassa. Tuohon maisemaan kun saisi vielä ilveksen...


Kuikkien iltavilli lammelle



Kohta on täysikuu. Tulen silloin uudestaan ja otan kameran jalustankin mukaan.



Lupaus ruskasta.


5 kommenttia:

  1. Tunnelmallinen tämä kotilampesi. Osaat niin hienosti saada kuviin sen vuodenaikoja ja tunnelmia. Erämaa, toisaalta rauhallinen, toisaalta täynnä elämää, välittyy hyvin.

    VastaaPoista
  2. Hienot kuvat. Mikä valon leikki. Ja punertava kuu. Kiitos, kyllä näitä jaksaa katsella.

    VastaaPoista
  3. Voi miten kauniita ja puhuttelevia kuvia.

    VastaaPoista
  4. Kiitos. Tämä Kortelahden maisema ja sen valot ovat jotain ihan erityistä. Olen etuoikeutettu, kun saan asua tämmöisessä paikassa.

    VastaaPoista