Porokoirat vievät Lappiin, osa 2: Kohti sinisiä tuntureita

 

Ohitettuamme Rovaniemen alkavat silmät tähyillä kaukaisuuteen, missä tunturit siintävät. 

 Päätimme yöpyä Pyhällä. Välillä Luosto-Pyhä pääsee autostakin käsin ihailemaan tuntureita ja hyvällä tuurilla porojakin.

 

Pyhältä käsin kannattaa ehdottomasti ajella parinkymmenen kilometrin matkan Suvannon historialliseen kylään Kitisen rannalle. Tie kulkee ensin kauniin Pyhäjärven rantoja.

Saavuimme Kitisen yli vievälle sillalle auringonlaskun aikaan. (kuva Hannele Lógren)

Suvannon kylä Pelkosenniemellä on harvoja sodalta ehjänä säilyneitä jokivarsikyliä.

Vuotsossa pääsimme tutustumaan Tuula-Maija Magga-Hettan entisöityyn lapsuudenkotiin Pieranperän pirttiin ja ateljeeseen, joka sijaitsi hänen lapsuudenkotinsa pihapiirissä. 

Ateljeessa on Tuula-Maijan taidokkaita perinteisä saamelaiskäsitöitä ja saamelaiskulttuuria henkiviä taideteoksia. Mielenkiinnolla kuuntelimme tarinoita hännen töistään, jotka kumpusivat syvällisestä, herkästä luonnonviisaudesta.

Elähdyttävä päivä päättyi Kaunispäälle, jossa katse ylsi kauas sinisiin tuntureihin.  

 

Kolmen kansallispuiston kierros Pikku-Pietan kanssa

Teimme Pietan ja Pietan äitien Lauran ja Pauliinan kanssa caravaanarimatkan pohjoiseen. Puolitoistavuotias Pieta oli matkan ilopilleri. Lapsen matkassa luonnosta nauttii aidosti innostuen ja ihmetellen.

Pyhän Isokuru on sopiva retkikohde pienen lapsen kanssa.

Pitkät portaat alas kuruun Pieta halusi kävellä itse.

Alkumatkalla on leveät pitkospuut. Sitten matka muuttuu vaativammaksi.

Kuukkeli tuli tervehtimään Pietaa.

Pyhä-Luoston kansallispuiston vanhoissa metsissä näkyi jo maaruskaa.

Vietimme pari yötä kodikkaassa Lomakoti Korkalossa Kemijoen rannalla Pyhän kupeessa. Täällä valokuvaaja viihtyi joen aamusumuissa ja iltavalossa.

Taloa vastapäässä saaressa oli lehmäkarja laiduntamassa ja hoitamassa maisemaa. Porot laidunsivat rantapellolla.

Kiutaköngäs Oulangan kansallispuistossa on myös sopivan pituinen retkikohde pienen lapsen kanssa. Kun pieni askel ei oikein riittänyt, neuvokas Pieta lainasi mummin kävelykeppiä.

Sadesäästäkin voi ottaa ilon irti.

Sitten Konttaiselle Rukan lähelle tapaamaan kuukkeleita

Talvisin kuukkelit käyvät nappaamassa pähkinöitä kädestä. Kesällä ne ovat ujompia.

Pieta tarjoili pähkinöitä ja tulivathan ne kuukkelit maistamaan.

Kävimme Pietan kanssa myös kolmessa luontokeskuksessa: Pyhällä Naavassa, Oulangan luontokeskuksessa ja Hossan uudessa luontokeskuksessa, josta kuva. Kaikissa oli lapsille mukavaa puuhaa, ja ravintoloiden ruokatarjoilukin oli hyvä. Oulangalla tie kyllä oli surkea, mutta onneksi vain tilapäisesti, koska uusi tie on valmistumassa.
Kiitokset Lauralle, Pietalle ja Pauliinalle sekä koirakavereille Nutulle ja Tumpulle ikimuistoisesta reissusta!

Pieta vaikuttui Hiljaisesta kansasta, erityisesti hatuista ( kuva Laura Lilja)