Lampaat ovat ahkeroineet. Villa kasvaa ja Kortelahden pihapellot kaunistuvat ja maisema avartuu. Tämä Saramon lampaiden yhdeksän suomenlampaan ja kainuunharmaan maisemahoitoiskuryhmä on kyllä ihanan tehokas ja kaikenlisäksi hauska.
Vietämme yhdessä tunnelmallisia iltoja saunarannassa.
Aamukahvilla minulla riittää seuraa. Unna on oppinut olemaan rentona lampaiden seurassa silloin, kun ne laiduntavat. Kun siirrän lampaita aitauksesta tai aitaukseen, se auttaa innokkaasti. Lampaat ovat myös oppineet, että Unnan kanssa tapahtuu aina jotain mukavaa. Ne pääsevät uusiin paikkoihin ja saavat joskus pikkuisen lisäherkkuja.
Suuri harmistus on koko Kortelahdessa olon aikana eli 7 vuotta ollut pihan puupuistossa rehottava ja törkeästi leviävä elämänlanka, virallisesti karhunköynnös . Syyskesällä se on kiipeillyt omenapuuhun, tammiin ja lehtikuusiin. Tänä vuonna elokuun lopulla Kortelahden maisemanhoidosta vastaava Satuhakan Mariko aitasi lampaille koko tämän alueen ja sen takana olevan vanhan pellon sekä suojelumetsän reunan. Aluksi lampaat melkein hukkuivat elämänlankaviidakkoon.
Mutta elämänlanka maistui!
Sama alue viikon päästä. Vain lehtikuusen oksilla roikkuu elämänlangan jäänteitä. Hyvä tehomimmit!
Nyt voi siirtyä pellolle, jossa riittää monenlaista syötävää. Tosin ei enää näin syksyllä kovin ravitsevaa. Nämä uuhethan eivät ole kantavia, joten ne voivat huoletta vielä laiduntaa vanhalla pellolla.
.
Laitumeen kuuluu myös pieni kaistale metsää, joka rajoittuu suojeltuun liito-oravametsikköön.
Aamulla auringonnousun aikaan läksimme Unnan kanssa etsimään lampaita, koska olin ajatellut viedä ne vähäksi aikaa rantalaitumelle, jossa on kasvanut uutta vihreää. Lampaat löytyivät metsiköstä.
Kuljetin lampaat Unnan avustuksella avaraan aitaukseen.
Siitäkös uuhet riemastuivat. Ne aloittivat hurjan rallin ympäri saunarakennusta. Unnakin katsoi ihan kauhuissaan, että noitako pitäis paimentaa.
Pikkuhiljaa lampaat kuitenkin rauhoittuivat ja Aava tuli tapansa mukaan rapsuteltavaksi.
Mielenkiinnolla seuraan, miten uuden laitumen maisemat muuttuvat syksyn aikana. Ensi kesänä voimme aloittaa elämänlangan torjumisen jo aiemmin. Keväisin olen nauttinut puupuiston monelaisista puista ja sinivuokoista niiden juurella. Sitten elämänlanka on ominut puiston. Ehkäpä ensi kesänä on toisin.
Elämää maatiaisten kanssa vuodesta 2012 Kolilla, Reposaaressa, Tampereella ja Lapissa. Huom. internetversiosta löydät sisällysluettelon.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laidunnus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laidunnus. Näytä kaikki tekstit
perjantai 2. syyskuuta 2016
tiistai 14. heinäkuuta 2015
Lampaiden kesärokit Kolilla
Kesä on ollut ehkä säiden takia monelle pettymys. Hellettä ja aurinkoa on ollut niukasti. Lampaat eivät valita. Heinä kasvaa hyvin ja sade karkoittaa mukavasti kaikki ötökät. Otetaan esimerkkiä lampaista ja nautitaan kesästä ja Suomen suvesta, joka on aina ainutlaatuinen!
Kainuunharmaksia ja suomenlampaita karitsoineen Kolin kansallispuistossa Ollilassa.
Lampaat ovat Sarmolta Nurmeksesta. On aika vaihtaa laidunta.
Kainuunharmaksia ja suomenlampaita karitsoineen Kolin kansallispuistossa Ollilassa.
Lampaat ovat Sarmolta Nurmeksesta. On aika vaihtaa laidunta.
Ollilassa pässit päivälevolla.
Mutkan Talo, reilu yksi vuotta
Talo pienenä Saramossa keväällä 2014
Mattilan harmascharmia, Noittaan Nakkeli ja Ilkka
Kortelahden rokkikaritsat. Alhaalta vasemmalta Saramon Ukko, Paha, keskellä Akka, ylhäällä Ipatti ja Käränkä.
torstai 14. elokuuta 2014
Oodi kesälle ja lampaalle
Lampaat lähtivät ja kesä alkaa olla ohi.
Pikkukaritsat kasvoivat vajaassa kolmessa kuukaudessa uhkeiksi uuhineidoiksi.
Yksi kesän tavoitteeni oli kuvata lampaita maisemassa.
Toukokuu. Lampailla lyhyet villa ja rannan riippakoivulla kevyt vihreä keväthuntu.
Heinäkuu. Valkoapila kukkii.
Elokuu. Aamu-aurinko avasi usvaverhot.
Kukkapelto kesäkuusa
Sateen jälkeen
.
Elokuun alussa maittavimmat kukat oli jo syöty. Hellepäivän aurinko nousee
Lampaat ruohonleikkurina kesäkuussa
ja elokuussa
Metsälaidunnusta
Kiitokset Saramon lampaille ja Marikolle ja Pekalle hyvästä yhteistyöstä. Toivottavasti ensi kesänä taas nähdään!
Pikkukaritsat kasvoivat vajaassa kolmessa kuukaudessa uhkeiksi uuhineidoiksi.
Toukokuu. Lampailla lyhyet villa ja rannan riippakoivulla kevyt vihreä keväthuntu.
Heinäkuu. Valkoapila kukkii.
Elokuu. Aamu-aurinko avasi usvaverhot.
Kukkapelto kesäkuusa
Sateen jälkeen
Elokuun alussa maittavimmat kukat oli jo syöty. Hellepäivän aurinko nousee
Lampaat ruohonleikkurina kesäkuussa
ja elokuussa
Metsälaidunnusta
Kiitokset Saramon lampaille ja Marikolle ja Pekalle hyvästä yhteistyöstä. Toivottavasti ensi kesänä taas nähdään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
















































