perjantai 24. tammikuuta 2020

Kaikki minun kissani


Maatiaiskissani Liinu, Maija ja Hilla ovat tärkeä osa Kortelahden väkeä. Niiden kanssa olen kokenut riemukkaita hetkiä, ne ovat lumoavia valokuvamalleja ja hauskuttaneet lukijoita kirjoissani ja blogissani. Ne ovat mediapersoonia, jotka ovat tehneet hyvää pr-työtä maatiaiskissan puolesta.


Kaikki kissani ovat olleet reiluja kavereita kaikille Kortelahden kotieläimille.


Ensimmäisenä taloon tuli Hilla syksyllä 2009. Tässä kuvassa vielä emonsa tissillä.


Hilla ystävystyi nopeasti lapinporokoirieni Piparin ja Silvan kanssa, vaikka koirat olivat siihen asti eläneet ilman kissatuttavuuksia.



Hillalla oli huumorintajua.



Hilla sai poikaystävän, Kävyn.


ja niin taloon saatiin kissanpentuja.


Hilla sai Kävyn kanssa kaksi pentuetta. Kävyn reviiri oli kollien tapaan vähän liian laaja ja sen  kohtaloksi koitui ilves.



Hillan kakkospentueesta Kortelahteen jäi Liinu.


Hilla elämä päättyi viime syksynä kymmenvuotiaana, kun ilves hyökkäsi sen kimppuun Kortelahden tontin rajalla.


Liinu on luonteeltaan emoaan rauhallisempi ja hieman kömpelö. Jotenkin se aina ajautuu vaikeuksiin, mutta selviää niistä jääräpäisen sinnikkäästi.





Liinulla oli kolme pentuetta ennen sterilointia.


Kevään 2016 pentueesta Kortelahteen jäi kaunis Maija.


Maija on vilkas ja utelias. Se on kissamaailman Eemeli.



Maija sai kaverikseen Tauno-kollin, löytöemon pennun Pohjanmaalta. Valitettavasti Tauno kuoli jo alle kaksivuotiaana infektiiviseen vatsakalvontulehdukseen. Tauno kerkisi saada yhdet pennut Maijan kanssa.


Nyt elämäntilanteeseeni on tulossa suuri muutos, kun muutan loppukeväästä Porin Reposaareen pieneen omakotitaloon, Siellä minulla ei ole mahdollista pitää kissoja vapaana, koska taloni sijaitsee keskellä puutalokorttelia ja toiseksi vilkkaimman kadun varressa. Minua kuristaa ajatus ystävieni joutumisesta sisäkissoiksi. Toisaalta minun on vaikea luopua kissoistani. Jos joku voi tarjota kissoilleni loppuelämän hyvän kodin maaseudulla, jossa niillä olisi myös työtä tuhoilaistorjunnassa, minuun voisi ottaa yhteyttä joko puhelimella 0400- 725427 tai sähköpostilla kirsti.hassinen( at)gmail.com.  


Voin luvata, että hiiret eivät hypi sisällä, eikä myyrät rellestä puutarhassa. Liinu ja Maija sopivat hyvin myös kanojen ja muiden kotieläinten kaveriksi, tallien ja navettojen tuholaistorjuntaan, koska ovat tottuneet monenlaisiin kotieläimiin ja koiriin. Eivät ole myöskään aggressiivisia muille kissoille.


Tulevat hyvin juttuun ihmisten ja myös lasten kanssa. Liinu on 7-vuotias ja Maija täyttää keväällä 4 vuotta. Molemmat leikattu ja  olleet aina terveitä.


Maijan ja Liinun kannalta varmasti paras ratkaisu olisi löytää niille yhteinen koti, jossa ne voisivat totuttuun tapaan kulkea päivisin vapaana. Yöt kissani ovat aina nukkuneet sisällä. Ne ovat koirieni kanssa tottuneet samaan rytmiin eli kun emäntä nukkuu, kissatkin nukkuvat. Maija ja Liinu lähtevät mielellään myös pienille kävelyretkille ja kulkevat hyvin  koirien matkassa.  Kutsusta ne tulevat sisään, no ehkä tottelevaisuus ei ole ihan samaa luokkaa kuin koirilla, mutta toimii melko hyvin.


Jos sopivaa kotia ei löydy, kissat muuttavat kanssani Reposaareen Toivolan taloon ja opettelevat sisäkissoiksi. Luovun niistä vain siinä tapauksessa, että se on kissojeni edun mukaista.

P.S. Kissoilleni on löytynyt mahdollinen hyvä koti. Ne menevät sinne ensin  kokeeksi kevään kuluessa ja muuttavat sitten lopullisesti, jos kaikki sujuu hyvin.




1 kommentti:

  1. Maija ja Liinu ovat kauniita ja hienoja kissoja, mukava nähdä niiden elämää! Tuossa tuli pari Liinun unohtumatonta seikkailuretkekin kerrattua :-D Toivottavasti kotiasia ratkeaa!

    VastaaPoista