keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Maatiaismuorin suakkunat jatkuvat


Kesäkuussa 2008 olin juuri päässyt eläkkeelle opettajan työstäni ja tulin kuvaamaan Kolin kyyttöjen laitumellelaskua. Tästä alkoi Maatiaismuorin tarina. (Kuva Tuuli Jansson)

Kun muutin Reposaareen, minulle ehdotettiin, että voisin muuttaa blogini nimen Merimuoriksi. Hyvä nimi muttei minulle. Merestä minä tiedän hyvin vähän, mutta maatiaisista paljon. Maatiaisten kanssa olen elänyt jo yli 40 vuotta ja Maatiaismuorina kymmenisen vuotta. Maatiaiset ovat opettaneet minulle paljon luonnosta, sen monimuotoisuudesta ja Suomen historiasta. Maatiaisten avulla olen löytänyt ja pystyn toteuttamaan elämänarvojani, joita ovat kohtuullisuus, ekologisuus, solidaarisuus ja yhteisöllisyys. Maatiaiset ovat innoittaneet hevosten, lampaiden, kanojen, koirien ja kissojen kasvatukseen, käsitöihin, kirjoittamiseen ja valokuvaamiseen. Maatiaisten kautta olen saanut parhaat ystäväni.
Kotisivuillani lisää tietoa maatiaisista


Viimeinen kesä Kolin Kortelahdessa. Olin touteuttanut unelmani ja saanut elää unohtumattomia kesiä ja talvia kotieläinteni kanssa. Yksi kuvaustavoite oli mahdollisimman monta maatiaista samassa kuvassa. Tässä niitä on viisi eri eläinlajia. 

Maatiaisten kanssa on mukavaa, mistä kertoo Maatiaismuori-blogin valikkoon kokoamani suosituimmat blogipäivityksenikin. Niiden seurassa ovat viihtyneet tuhannet lukijanikin. Olen koonnut suosituimmat jutut linkkisivulle blogin alkuun. Nyt ne on helppo löytää. 
Tarinoita eli karjalaksi suakkunoita suomenhevosesta maatiaiskanoihin eli elämää maatiaisten kanssa:

Nyt minulla on maatiaisista seuranani vain lapinporokoirani Mansi ja Unna. Mutta onhan maatiaisia täällä Satakunnassakin. Odotan innolla kuvausvinkkejä lampaiden, vuohien, hevosten jne luo. Aikoinani löysin Karkun Horniosta maatiaiskanakannan. Niitähän voisi muuttaa  vallan mainiosti tänne Räpsööseenkin. Katsotaan, mitä ensi kesä tuo tullessaan.


Maatiaismuorin tarinat  jatkuvat. Vuosina 2018-19 kirjoitin Maatiaismuorin blogia Kodin Pellervoon
Ensi vuoden alusta kirjoitan kolumneja Kodin Pellervon printtilehteen. Mieluinen tehtävä, jota odotan innolla. 

3 kommenttia:

  1. Hauskaa kun sinulle on selllainen kirjoitustehtävä alkamassa. Täytyykin silmäillä Pellervoja ensi vuonna:) Nuorena joskus silloisesta Pellervosta kirjeenvaihtokavereita ystävän kanssa etsittiin.

    VastaaPoista
  2. Hyvää jatkoa maatiaisten parissa. Voi kun pääsisi lukemaan Pellervoja kirjastoon. Tilasin sitä lehteä jossain vaiheessa, nyt on jääneet kaikki lehtitilaukset.

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Minustakin on mukavaa tuollainen säännöllinen kirjoitushomma. Tulee itsekin tarkasteltua elämän ilmiöitä vähän eri kantilta.

    VastaaPoista