Metsän tummuus mulle tuokaa

Tuonne taakse metsämaan sydämeni halaa. Siell´on mieli ainiaan, sinne toivon salaa.

Vaikka polku pitkä on, kivinen ja kaita, korpi kolkko valoton, ei se mitään haitaa.

Kullan muoto muistossa on tiekin hauska aivan,

Kullan ääntä kuullessa jo unhottaapi vaivan. (kansanruno)

En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, ( Eino Leino)

Kuvat Sastamalan Ekojärveltä

Porokoira Háldi ja paimenkissa Nipsu

On mukava huomata, että oma kasvatti on päässyt juuri oikeaan paikkaan.

Kolmivuotias lapinporokoira Háldi elää maalla perheensä, lampaiden, kanojen, metsästyskoirien ja kissan kanssa. Háldi avustaa innolla emäntäänsä Terhiä kaikissa tilan töissä.

Pilvipolun Háldi Vilgesjuolgi on rotuun otettujen Unnan ja Pilvipolun Eemelin tytär, poropaimenten sukua.

Paimenkissa Nipsu osallistuu innokkaasti Háldin apuna paimennushommiin. Nipsun mielestä lampaat ovat monella tapaa mukavia ja hyödyllisiä kavereita. Niitä voi vähän säikytellä ja pakkasella voi lämmitellä niiden selässä. Nipsun tempauksia on mahdollista seurata instassa @paimenkissanipsu.

Nipsu on leikattu kolli. Ulkonäön ja humoristisen elämänasenteen se on perinyt isoisoäidiltään Maatiaismuorin Hillalta. Se on Kuosmasen Tiinan kasvatti ja sen toinen nimi onkin Kuosmanen. 

Kiitos Terhi, Haldi ja Nipsu! Olipa virkistävää nähdä ja kuvata kunnon maatiaiselämää!

Kissojen kevät

Makeet maatiaiskatit Sirkku ja Pulmu alkavat aikuistua. Kesällä kumpikin täyttää vuoden. 

Sirkku on kookkaampi. Onhan se melkein kuukautta vanhempikin kuin Pulmu. Leikit ovat riemukkaita. Mattoja saa oikoa useamman kerran päivässä ja verhoja ripustaa aina uudelleen. 

Kissatarhassa kumpikaan ei viihdy. Ne ovat suorastaan kauhuissaan, jos jätän sinne. Mutta toistaiseksi kissat saavat ulkoilla kanssani parvekkeella. Se loppuu sitten, kun jompikumpi loikkaa karkuun. 

Pulmu on uusissa asioissa selvästi varovaisempi. Turvallisen Mansin seurassa uskaltaa. 

Toinen suosikkipaikka on valoisa kuisti, jonne aamuaurinko paistaa lämpimästi. Pulmu on enemmän sylikissa kuin Sirkku. Mutta vain omasta tahdostaan. 

Sirkku on ahneempi ja uteliaampi. 

Tässä on Eevertti, kaksivuotias kolli Noormarkusta. Eevertti syntyi Pohjanmaalla. Sen emä on täysmusta maatiaiskissa, isästä ei tietoa. Luonteeltaan Eevertti on lempeä ja ihmisystävällinen. 

Eevertti  tuli meille kyläilemään Sirkun luo, kun Sirkulla alkoi kolmas kiima. Pulmulla ei vielä ole selviä kiimoja ollutkaan ja se on minusta muutenkin vielä vähän lapsi pentujen tekoon.

Näiltä homma tuntuu sujuvan. Lemmenloman jälkeen Eevertillä on varattu eläinlääkäriaika. Siihen loppuu lemmenleikit. 

 Toiveissa pieniä sirkkuverttejä heinäkuussa.