Lokakuun tuulet ja neuleet

Lokakuun alussa ruska vielä loisti

Marraskuun alastomat puut

Lokakuu hurahti ohi ilman yhtään postausta. Tosiasia on, että elämäni on hidastunut niin, että ei ole paljon kerrottavaa. Päivät kuluvat hitaasti heräten ja kotiaskareita toimittaen. En  jaksa rynnätä kameran kanssa  kuvaamaan jokaista kaunista auringonnousua ja laskua, vaikka niitä täällä Räpsöössä riittää. Aina se kuitenkin tuntuu hyvältä, kun saa itsensä liikkeelle.

Onneksi minulla on kuukausittain julkaistava kolumnini Kodin Pellervossa  . Se pitää kirjoitusvirettä yllä eivätkä aiheet ainakaan vielä ole loppuneet. 

Olen panostanut siihen, että jaksan ulkoilla ja ulkoilluttaa parhaat kaverini Mansin ja Unnan. Kolmipyörälläni lenkkeily onkin sujunut hyvin pitkin poikin Reposaarta. Raikas merituuli ja aaltojen kohina tuntuu aina virkistävältä. Metsän tunnelmaan pääsen Takarannan reunametsissä.

Pieta ja Valmu mukana metsäretkellä

Tänä syksynä olen joutunut pohtimaan vakavasti sähkönkulutusta niin kuin varmasti moni muukin.

Tahkoluodon tuulivoimalat pyörivät täysillä syksyn tuulissa. Nykyään näen tuulivoimalat maisemassa enimmäkseen positiivisena asiana. Tärkein ja luonnon kannalta paras tapa on kuitenkin kulutuksen ja sähkön kokonaisvaltainen säästäminen. Toivottavasti kalliista energian hinnasta seuraa jotain hyvääkin eli kohtuullisuus jää meille pysyväksi elämäntavaksi. 

Minulla sähkön hinta kolminkertaistui lokakuun alusta. Nyt lämmitän hataraa vanhaa omakotitaloa pelkästään ilmalämpöpumpulla ja sähköpatterit ovat nollilla. Toistaiseksi leudon syksyn ansiosta olen pärjännyt hyvin 19 asteen lämmössä. Takkapuut säästän koville pakkasille. Vetoa ja viluisuutta vastaan olen varustautunut villaneuleilla ja villapeitoilla.

Malli on Sukkaneuvoksen sleeping forest ja lankana Pirkka-lanka.

 Käsissä reuma on ollut pitkään rauhallinen, joten neulominen sujuu. Olenkin elvyttänyt vanhan neulomisharrastukseni. Ensin neuloin monta vuotta kesken olleen villatakin  valmiiksi, seuraavana oli paksuhko pyöröneulepusero ja sitten ohuempi villatunika enemmän sisäkäyttöön. Villahanskat ja säärystimet ovat jo valmiina. Nyt tekeillä on uudet pitkät villasukat. Tietysti paikallista tyyliä eli JonSukan malli. Reposaari onkin neulojia inspiroiva paikka. Täältä löytyy Sukkaneuvoksen lankakauppa ja neulesuunnittelijoita sekä on erilaisia neuletapahtumia. 

Tämän mallin nimi on Suolaulu ja sen innoittajana on ollut Kalevala, suunnittelija Jenna Kostet. Lankana  Vuonueen Tilta, joka on kehrätty suomalaisesta lampaanvillasta. 

Islantilaisneule on Pohjolan lammastilan Riitta Lumiluodon neuloma ja lanka on  kehrätty  ahvenanmaanlampaan villasta. Pusero on ollut minulla jo monta vuotta. Se on säänkestävä ja ihanan lämmin. Haaveena onkin palata juurilleni. Aloitin suomenlampaan villoilla 1980-luvun alussa. Silloin  villat oli omista lampaistani ja ne kehrättiin käsin. Eikä niitä muualta olisi löytynytkään. Nyt lankoja voi saada suomenlampaan lisäksi kainuunharmaan ja ahvenanmaanlampaan villoista. Uusia suomalaista villaa käyttäviä kehräämöjä on useampiakin. Kotimaisia perinteisiä ja uusia neulemalleja syntyy koko ajan. Olen iloinen ja vähän ylpeäkin, että ideamme suomenlampaan villasta luonnollisine väreineen on saavuttanut laajan suosion. 

Aloitimme lampureina Vesilahden Räpsöössä v 1981. Katraassamme oli kaikkia suomenlampaan väreja: valkeaa, mustaa ja ruskeaa. Löysimme myös muutaman harmaan lampaan, joista tuli myöhemmin oma rotunsa kainuunharmas.

 

Kaikki neuleet minun neulomiani omien lampaiden villoista.

Valamossa 1988. Koko perhe on puettu suunnittelemiini ja neulomiini vaatteisiin. Taustalla villan tuottajamme. 

Maatiaismuorin kohtuullinen joulu

Kohtuus vaarassa liike aloitti toimintansa 2009 ja ensimmäinen kohtuuden joulun julistus oli Kolilla jouluna 2009. Perinnettä on jatkettu siitä asti ja tänä vuonnna  kohtuuden joulu julistettiin 9. kerran Joensuussa.
Kohtuus vaarassa-toiminnasta

Vaikka en ole viime vuosina enää päässyt huonojen yhteyksien takia tilaisuuteen, pyrin valmistautumaan jouluun julistuksen hengessä. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että yksittäisten ihmisten valinnoilla on ratkaiseva merkitys ympäristöasioissa. Kymmenisen vuotta sitten moni naureskeli, että mitä se yhden  ihmisen toiminta hyödyttää maailmanlaajuisissa ongelmissa. Nyt voi selvästi jo nähdä, että ihmisten valinnat ovat vaikuttaneet laajalti ja jopa isot, globaalit yritykset on pakotettu ainakin näennäisesti huomioimaan ilmastonmuutoksen, luonnon ja ihmisoikeudet. Monet yritykset myös yrittävät toimia vastuullisesti. Suositaan näitä jouluostoksissa! Me kaikki, joilla on mahdollisuus valita ja vaikuttaa, voimme ostaa vähemmän ja laadukkaampaa! Ja tarvitseeko niitä lahjoja ostaa ollenkaan? Lahjarahat voi lahjoittaa niitä enemmän tarvitseville.

Minun joulunni perinteitä on rakkaiden yhteen kokoaminen. Odotan kaikkia lapsiani ja heidän perheitään Kortelahteen. Kuitenkin ilman velvollisuuden pakkoa. Viime jouluna vietimme joulua ennakkoon, koska osa lapsista halusi mennä jouluksi toisten sukulaisten luo toiselle puolelle  Suomea. Toista joulua juhlittiin sitten pienemmällä porukalla. Tänä vuonna juhlitaan isommalla porukalla ja vieteään Pietan ensimmäistä joulua.
Minulla on jo pitkään ollut periaate, että aikuisille en osta lahjoja. Lapsenlapset saavat tietysti paketin. Vanhimman lapsenlapseni, 7v, lahjatoive on kirja. Se tekee mumminkin iloiseksi.

Koiranikaan eivät saa joululahjoja, hekullista ruokaa ja mehevän luun toki. Ja riemukasta yhdessäoloa ulkona kunnon talvessa, Lemmikkieläinkauppojen koiralelurihkamaa eivät porokoirani osaa vaatia eivätkä arvostaiskaan. Mitenkähän koira voi tulla onnelliseksi esimerkiksi StarWars-puruleluista! Meillä paras purulelu on lypsytilalta kierrätetty nännikumi.

Ruoka on perinteistä jouluruokaa ilman kinkkua. Muutenkin lihaa on vain vähäsen, tänä vuona Sormulan luomutilan kyyttöä.
Laatikkoruuat, lohi ja muut kotimaiset kalat, joulupuuro ja luumukiisseli kuuluvat ehdottomasti joulun herkkuihin. Ja tietysti karjalanpiirakat. Kovin paljon en kokkaa, mutta joulutortut ja piparit haluan leipoa itse. Näin pääsen mukavasti joulun tunnelmaan. Käytän jouluostoksissa lähituottajia niin paljon kuin se on mahdollista.

Hyvä kirja, lampaantaljoilla vuorattu lempituoli ja suklaata sekä muuta hyvää.
Jouluna herkuttelu on sallittua. Kaupassa vain täytyy tutkia, mistä  esimerkiksi suklaan kaakao on peräisin. Hedelmiä, kotimaisia juustoja pientuottajilta, luomuviiniä ja pienpaimoiden oluen maistelua ja rattoisaa yhdessäoloa. Pelataan lautapelejä- se on lasten pääharrastus jouluna- ulkoillaan, retkeillään Kolin maisemissa ja saunotaan. Siitä on Kortelahden joulu tehty.

Joulukorttejani jaan sosiaalisen median kautta ilman kuluja ja korttirahat lahjoitin Punaisen Ristin kautta Syyriassa vammautuneille lapsille. Toivotan kaikille kohtuullista, rauhaisaa ja rattoisaa joulunaikaa!